Tulosta

Huopatehtaan purkaminen ja taistelu Lappeenrannan teollisesta perinnöstä 


"Hiljaista kuin Huopatossutehtaalla? Saimaan Huopatehdas Oy ja kadotettu teollinen kulttuuriperintö" -kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin tiistaina 3.6.2008 klo 10.00 ravintola Wolkoffissa (Kauppakatu 26, Lappeenranta).

Hiljaista kuin huopatossutehtaalla, kansiLappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutti julkaisi tiistaina 3.6.2008 Saimaan Huopatehtaan vaiheita käsittelevän kirjan. Huopatehtaan tapausta tarkastellaan kirjassa teollisen kulttuuriperinnön, rakennussuojelukysymysten sekä kaupunkirakentamisen näkökulmista. Kirjassa huopatehtaan tarina kuvataan prosessina, jonka yhteydessä tehtaan rakennusten ja tontin käyttöä koskeneet erimielisyydet synnyttivät voimakkaita ristiriitoja sekä kansalaisaktivismia. Kirjan ovat kirjoittaneet prof. Karl-Erik Michelsen, FT, KTM Tuija Mikkonen, FM Mikko Kohvakka ja HM Pekka Rautio Etelä-Karjala-instituutista. Kirjan on toimittanut Pekka Rautio.

Lyhyesti Saimaan Huopatehtaasta:
Saimaan Huopatehdas oli aikanaan merkittävällä tavalla osa Lappeenrannan teollista kehitystä, ja se toimi Pallon kaupunginosassa puoli vuosisataa vuodesta 1933 aina vuoteen 1983 saakka. Kun huopamateriaalin suosio kävi hiipumaan 80-luvulla, Saimaan Huopatehdas joutui lopettamaan toimintansa. Tämän jälkeen huopatehtaan teollisuusrakennuksissa oli pienimuotoisempaa yritystoimintaa aina 90-luvun loppuun asti, minkä jälkeen tehtaan rakennukset jäivät asteittain tyhjilleen.

Ensimmäisen kerran huopatehtaan tontille ryhdyttiin valmistelemaan uutta asemakaavaa 1990-luvun alussa, ja tehtaan rakennusten purkaminen uuden asuinrakennuskannan tieltä nousi esille. Tuolloin nousivat esille myös vaatimukset huopatehtaan säilyttämisestä, suojelemisesta sekä mahdollisesta kunnostamisesta purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Vuonna 1999 Lappeenrannan kaupunki päätti tehdasrakennusten ja piipun purkamisesta, mutta tästä eteenpäin huopatehtaan rakennusten kohtalosta kiisteltiin ja käytiin oikeutta useiden vuosien ajan. Samanaikaisesti tehdasrakennukset sekä mahtava tiilipiippu rapistuivat toimettomina keskellä kaupunkia.

Lopulta tarina päättyi värikkäiden vaiheiden jälkeen marraskuussa 2006. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös merkitsi tällöin käytännössä sitä, ettei esteitä tehdasrakennusten purkamiselle enää ollut. Tällä hetkellä paikalle rakennetaan asuinkerrostaloja.

Kirjasta ei ole sähköistä versiota.

Lisätietoja: tutkija Pekka Rautio
Kirjan tilaukset: sihteeri Mervi Raja