Tulosta

Yhteistoiminnallista mallia hyödyntäen voidaan rakentaa suorituskykymittaristo myös julkiselle sektorille 

LUT:n tutkija Tero Rantala piti Lahden tiedepäivässä tiistaina 29.11.2011 esitelmän suorituskykymittariston rakentamisesta Lahden kaupungin suun terveydenhuollon käyttöön. Mittariston suunnittelu ja rakentaminen liittyvät Tero Rantalan tuotantotalouden alan diplomityöhön. Diplomi-insinööriksi valmistuva Rantala muistutti esitelmänsä alussa, että suorituskyvyn mittaaminen antaa laajemman kuvan organisaation menestymismahdollisuuksista kuin pelkkien taloudellisten lukujen tarkastelu.

Suorituskykymittariston rakentaminen on osa Hammaspeikko-projektia. Malli, jonka pohjalta suorituskykymittaristoa lähdettiin rakentamaan Lahden suun terveydenhoidon käyttöön, oli alun perin tehty yksityisen sektorin organisaatioon soveltuvaksi. Opinnäytetyössä oli tarkoitus arvioida mallin toimivuutta julkisella sektorilla. Lahden suun terveydenhuollon organisaatioon rakennettu mittaristo pohjautuu Balanced Scorecardiin. Arvioidun mallin mukaisessa suunnittelussa ja rakentamisessa on oleellista, että organisaation henkilöstö otetaan mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Näin heille tarjoutuu mahdollisuus olla mukana päättämässä niistä asioista, joilla heidän omaa työtään arvioidaan.

Lahden suun terveydenhuollon organisaatioon kehitetty suorituskykymittaristo rakennettiin määrittelemällä toiminnan kannalta oleelliset näkökulmat, joita halutaan seurata. Lisäksi määritettiin niihin kriittiset menestystekijät. Sen jälkeen mittaristoa rakennettiin kahdessa yhteistoiminnallisessa rakentamissessiossa. Näistä ensimmäisessä ideoitiin henkilöstön kesken mittaristoon mittarit. Toisessa yhteistoiminnallisessa sessiossa puolestaan määriteltiin se, mitä mitatulla tiedolla tehdään, kuka sitä tarvitsee, ja mistä tieto kerätään.

Tutkimustuloksina voidaan todeta mallin soveltuvan myös julkiselle sektorille. Henkilöstön osallistamisella mallin suunnitteluun saatiin monenlaisia hyötyjä. Työntekijät muun muassa ymmärsivät, miksi jotakin asiaa on tärkeä mitata. Mittausta pidetään usein epämiellyttävänä kontrolloimisen välineenä. Nyt henkilöstölle jäi kuva, että mittaamisella voidaan helpottaa työntekoa. Suorituskykymittariston rakentaminen julkisen sektorin organisaatioon toi tässä yhteydessä esiin myös joitain haasteita, jotka ovat tyypillisiä julkisen sektorin organisaatioille. Tällaisia olivat esimerkiksi epätietoisuus siitä, kenen etua mitataan sekä ymmärrys omista tietojärjestelmistä ja tiedon tarvitsijoista. Näissäkin asioissa tapahtui oppimista henkilöstön osalta, kun suunnittelussa ja rakentamisessa käytettiin arvioitua mallia.

Lisätietoja:
Tutkija Tero Rantala