Tätä asiaa käsitellään laajemmin SFS 5831 -standardissa, joka löytyy kirjaston SFS-standardikokoelmista sekä informaatikoilta. Sähköisiin (elektronisiin, digitaalisiin, e-...), erityisesti verkon kautta saataviin, dokumentteihin liittyy tiettyjä seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon viitatessa. Yleensä verkkodokumentit eivät ole itsenäisesti identifioitavissa, ainoastaan niiden jakelupaikka voidaan ilmoittaa. Palvelinkoneen osoite voi muuttua tai lakata kokonaan. Dokumenttia voidaan myös muuttaa siitä erityisesti ilmoittamatta.
Esimerkit on kirjoitettu lihavoidulla tekstillä
YLEISTÄ VIITTAUKSESTA
Viittausjärjestelmä käsittää tekstin sisällä olevat tekstiviitteet ja tekstin lopussa olevat lähde- eli kirjallisuusviitteet. Lähdeviitteistä muodostuu lähdeluettelo. Viitteiden selittävien sanojen kielen tulee olla sama kuin julkaisun kielen. Harvardin- eli nimi-vuosi-järjestelmässä tulee tekstiviitteeksi kaarisulkeisiin viitteen pääsana, tavallisimmin tekijän nimi, sitten vuosi ja teoksen sivu, esim.
(Konttinen 1998, 114) .
Jos tekijöitä on kaksi, kirjoitetaan tekstiviitteeseen molemmat nimet näkyviin ja liitetään ne &-merkillä (Hämäläinen & Kemppi 2001, 17). Jos on useampia kuin kaksi tekijää, merkitään tekstiviitteeseen ensimmäinen tekijä ja muut korvataan merkinnällä et al. (Karvonen et al. 1998, 114). Jos tekijän nimeä ei ole tiedossa, voi olla mahdollista käyttää dokumentin laatinutta yhteisöä tekijänä. Muutoin valitaan pääsanaksi ensimmäinen informaatiota sisältävä nimekkeen (otsikon) sana. Mikäli lähteenä käytetään verkkosivua, tekstiviitteeseen pyritään löytämään sivun kirjoittajan tai sivun nimi. Verkkosivun www-osoitetta ei käytetä tekstiviitteenä. Lähdeviitteet tulevat lähdeluetteloon pääsanan mukaiseen aakkosjärjestykseen.
Viittausjärjestelmät eivät sinänsä tee eroa, onko kyseessä viittaus sähköiseen tai paperidokumenttiin tai vaikkapa suulliseen informaatioon. Erot tulevat lähdeviitteen sisältämiin tietoihin.
Numeroviittauksessa, eli Vancouverin järjestelmässä, tulee viittauksen juoksevasta järjestysluvusta koostuva tekstiviite hakasulkeisiin [18] tai vinoviivojen väliin /18/. Tietty lähde toistuessaan saa tietysti jo aiemmin annetun numeronsa. Lähdeluetteloon merkitään kirjallisuusviitteet numeroiden ne samalla numerolla kuin tekstiviitteessä.
SÄHKÖISEEN JULKAISUUN VIITTAAMINEN
Sähköiseen julkaisuun viitattaessa pitää lähdeviitteessä ilmetä erityisesti:
Mistä mediasta dokumentti on saatu
[verkkojulkaisu], [verkkolehti], [CD-ROM], [sähköposti] jne.
[e-document], [e-journal], [CD-ROM], [e-mail] etc.
Mistä dokumentti löytyi. WWW-dokumentin osoite ilmoitetaan kirjoittamalla Saatavissa ja sen jälkeen sen URL
Saatavissa: http://mopo.cc.lut.fi/~tniemine/elviittaus.html
From: http://mopo.cc.lut.fi/~tniemine/elviittaus.html
Vastaavalla tavalla ftp:llä otetusta dokumentista
Saatavissa: anonymous ftp:llä:BORG.LIB.VT.EDU
From: anonymous ftp:llä:BORG.LIB.VT.EDU
Päivämäärä, jolloin tieto on otettu
[viitattu 10.1.2002]
[retrieved January 10, 2002]
Muilta osin noudatetaan tavanomaisia viittaamisesta annettuja ohjeita. Jos jotakin tietoa ei ole saatavilla, asia kerrotaan viitteessä tai jätetään yksinkertaisesti pois. Minkäänlainen arvailu ei tule kysymykseen.
Esimerkiksi, jos tekijää ei tiedetä, se jätetään pois tai voidaan erityisesti merkitä (Tekijä tuntematon) tai (Anonym.). Tällaisessa tapauksessa tulee tekstiviitteeseen nimen sijasta jokin muu sopiva sana, esimerkiksi ensimmäinen informaatiota sisältävä otsikon sana tai tekijäyhteisö. Vastaavasti, jos sivujako tai sivumäärä ei ole selvillä, ei niitäkään pidä ruveta arvailemaan html-muotoisesta tulosteesta, jonka sivutuksesta ei voi luotettavasti päätellä alkuperäisen dokumentin sivujakoa.Tulosta julkaisut PDF-muodossa, mikäli mahdollista: saat tulosteeseen alkuperäisen julkaisun sivujaon, mikä mahdollistaa viittaamisen julkaisun tietylle sivulle.
Artikkeliverkkotietokannoista (ABI, Ebsco, Elsevier...) saataviin artikkeleihin voi viitata samoin kuin vastaaviin painettuihin. Saatavissa-tieto merkitään esim.
Saatavissa: Elsevier ScienceDirect.
Erikseen verkkolehtinä käsiteltäviä ovat mm. yritysten verkossa jakelemat asiakaslehdet.
Muista lähdekritiikki!
Esimerkkejä erilaisista lähdeviittauksista. Vastaavasti englanniksi.
Viittamisesta on runsaasti ohjeistoja internetissä. Ulkomaisista lähteistä voi hakea sanoilla harvard style ja vastaavasti vancouver style. Suomalaisista ohjeista löytyy yleensä viittausjärjestelmä- tai viittausohje -sanat sellaisinaan tai joissakin taivutusmuodoissaan.
Kirjallisuutta LUT:n kirjastossa:
Nykänen, Olli. Toimivaa tekstiä: Opas tekniikasta kirjoittaville. 2002.
Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, 212 s.
ISBN 952-5005-64-X.
Heinisuo, Rami & Ekholm, Kai. 1997. Elektronisen viittaamisen opas.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto,
Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuja n:o 40. 47 s.
ISBN 951-34-0881-7
ISSN 0358-7541.