LUT:n opiskelijoita Aino Arvelaa ja Tommi Kähköstä odottaa Kiinan matka. Sen he saivat palkinnoksi pärjättyään hyvin Helsingin yliopiston Confucius Instituten ja Kiinan lähetystön järjestämässä Chinese Speech Event 2010 –kisassa 16. huhtikuuta. Tapahtuma on tarkoitettu kiinan kielen opiskelijoille ikään tai taitoihin katsomatta, ja siihen voi osallistua joko yksin tai ryhmässä.
Kiinan kielen opettaja Matina Ma kertoo, että LUT:sta kisaan lähti 13 kiinan opiskelijaa. Nelituntisessa tapahtumassa opiskelijat lauloivat, maalasivat, tekivät kalligrafiaa tai esittivät klassisen kiinakielisen kertomuksen tai runon. Yleisönä olivat muut osallistujat Suomen yliopistoista ja Kiinan suurlähettiläs. Ovet olivat avoinna yleisölle.
Esitysten jälkeen LUT sai kaksi paikkaa China for the Chinese Bridge Competition –tapahtumaan, joka järjestetään Hunan Changshassa Kiinassa ensi heinäkuussa. Tapahtumaan tulee kiinan opiskelijoita ympäri maailmaa. Matkat ja ylläpidon maksaa Kiinan valtio. Koska paikkoja oli kaksi ja opiskelijoita 13, opiskelijat valitsivat matkaan lähtijät joukostaan äänestämällä. Vaakakupissa painoi myös menestyminen opinnoissa. Kiinaan lähtevät Aino Arvela ja Tommi Kähkönen, jotka ovat lukeneet mandariinikiinaa LUT:n kielikeskuksessa kaksi lukukautta.
Kiinan kielestä on hyötyä työnhaussa
Kauppatieteellisen tiedekunnan kansainvälisen markkinoinnin opiskelija Aino Arvela osallistui sarjaan Chinese Painting and Calligraphy. Teknistaloudellisessa tiedekunnassa tietotekniikkaa opiskeleva Tommi Kähkönen oli mukana lauluryhmässä. Hän myös soitti kitaraa.
─ Esitimme vanhan perinteisen kansanlaulun, jonka kaikki kiinalaiset tuntevat, kertoo Kähkönen.
Kähkönen opiskelee tietotekniikkaa viidettä vuotta, ja hän valmistuu diplomi-insinööriksi tämän vuoden aikana. Kiinan opiskelua hän pitää mukavana vaihteluna oman alan kurssien lomassa.
─ On hauskaa, kun pääsee lauleskelemaan kiinaksi kesken koulupäivän, hän naurahtaa mutta jatkaa sitten, että tosiasiassa kielen eteen joutuu tekemään paljon töitä.
─ Suomi on monotoninen kieli, mutta mandariinikiinassa on neljä sävelastetta. Sanojen merkitys eri sävelasteissa on täysin erilainen, ja puhuessa tekee helposti virheitä.
Tuleva tietotekniikan diplomi-insinööri pitää kiinan kielioppia helppona, koska se on erittäin systemaattinen. Sen sijaan kirjoitusmerkit ovat hankalia.
─ Tunnistan noin sata merkkiä. Jotta kielestä olisi hyötyä, sitä pitäisi osata paremmin. Siksi menen syksyllä kolmoskurssille.
Kähkönen on tyytyväinen että valitsi kiinan opinnot, joissa kielen lisäksi opiskellaan myös kulttuuria.
─ Siitä voi olla hyötyä tulevassa työelämässä, ja näyttäähän se hyvältä myös CV:ssä. Virallinen lukutaitoisuusraja on 1500 merkkiä. Jotta pystyisin lukemaan sanomalehden kiinaksi, minun täytyisi osata 2000 – 3000 merkkiä. Siihen on matkaa vielä, naurahtaa Tommi Kähkönen.
Kiinan taito avaa ovia
Aino Arvela valmistuu vuoden päästä kauppatieteiden maisteriksi. Kiinan matkasta hän on innoissaan, koska kiinalainen kulttuuri on kiinnostanut häntä aina.
─ Kiinalainen kulttuuri ja taide on esteettistä ja harmonista. Pääsemme matkamme aikana joka päivä erilaisiin kulttuuritapahtumiin, hän iloitsee.
Kiinan opiskelun Arvela valisti kiinnostuksesta kulttuuriin sekä siksi, että kielen osaaminen antaa paljon mahdollisuuksia työelämässä. Se avaa paljon erilaisia ovia. Myös Arvela pitää kiinan opiskelua haastavana, vaikka kielioppi onkin simppeli. Varsinkin opintojen alussa sävelkorkeuksien vaihtelun oppiminen oli haastavaa.
Helsingin kilpailussa Arvela maalasi perinteisen Chinese bird and flower –maalauksen isolle kankaalle. Sen jälkeen hän lausui yhdessä kilpailuparinsa kanssa kiinalaisen runon.
LUT:n kielikeskuksessa voi opiskella mandariinikiinaa neljällä eri kurssilla: Chinese 1 ja 2, Chinese for Working Life ja Chinese for Oral Communication. Tänä keväänä kolmella kiinan kurssilla on yhteensä 51 opiskelijaa. Kurssit on tarkoitettu sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Kurssien opettajana toimii Matina Ma.
─ Teemme yhteistyötä Helsingin yliopiston Confucius Instituutin ja Kiinan lähetystön kanssa. Toivon, että opiskelijamme saavat enemmän mahdollisuuksia opiskella ja harjoitella kiinaa käytännössä.
Teksti ja kuvat: Anna-Liisa Pirhonen