Tiedotusvälineille
VÄITÖS: Kartonkipakattujen kuluttajatuotteiden toimitusketjun yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät
Väittelijä: Diplomi-insinööri Kirsi-Marja Viskari
Yhteystiedot: Kirsi-Marja Viskari, puh. 040 512 4172, sähköp. etunimi.sukunimi@hotmail.com, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
Väitöstilaisuuden aika ja paikka: Perjantai 19.12.2008 klo 12, yo-talon auditorio
Laserkatu 10, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Väitöskirjan aihe: Drivers and Barriers of Collaboration in the Value Chain of Paperboard-packed Consumer Goods (Kartonkipakattujen kuluttajatuotteiden toimitusketjun yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät)
Väitöstyössä tutkittiin yhteistyötä kuluttajatuotteiden toimitusketjun ylävirran toimijoiden kesken; mitkä tekijät edistivät yhteistyötä ja mitkä olivat sen esteenä sekä ehdotetaan toimintamallia, jolla osa esteistä voitaisiin poistaa. Työssä tuli esille, että edistävät ja estävät tekijät ovat pitkälti samoja kuin aiemmat tutkimukset vähittäiskaupan päästä ovat osoittaneet, ts. luottamuksen ja sitoutumisen puute sekä yhteistyökohteen määrittämisen vaikeus. Samoin havaittiin, että yhden estävän tekijän – yhteistyökohteen määrittämisen vaikeuden - poistaminen ei välttämättä riitä uuden toimintamallin hyväksymiseen.
Väitöskirja kuuluu logistiikan alaan ja se on tehty yliopiston teknistaloudellisen tiedekunnan tuotantotalouden osastolle. Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis –tutkimussarjassa, numero 329.
Vastaväittäjä: Professori Christer Carlsson, Professori (Åbo Akademi)
Väitöstilaisuuden valvoja: Professori Janne Huiskonen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto)
Ohessa on väittelijän antama tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta sekä häntä koskevat muut tiedot. Väitöstiedote löytyy myös osoitteesta http://www.lut.fi uutiset.
Väitöskirjan ”Drivers and Barriers of Collaboration in the Value Chain of Paperboard-packed Consumer Goods” tiivistelmä
Yritysten välinen yhteistyö toimitusketjussa on ollut tutkimuksen kohteena laajalti, ja yhteistyömalleista on etsitty tehostamiskeinoja logistisiin prosesseihin. Yksi yhteistyön alue on kysyntätiedon hallinta, jonka avulla tavoitellaan mm. varastotasojen alentamista. Samaan aikaan yritykset ovat ulkoistaneet niitä toimintoja, jotka eivät suoraan ole ydinosaamisalueella. Ulkoistamisten seurauksena yhteistyö on enenevässä määrin siirtynyt yrityksen sisäisestä yritysten väliseksi. Globalisoituminen ja kiristyvä kilpailu puolestaan ovat luoneet tarpeen uudenlaisille yhteistyömalleille ja – menetelmille.
Toimitusketjun yhteistyön tutkimus on paljolti keskittynyt vähittäiskaupan päähän, ns. alavirralle. Tältä alueelta on olemassa lukuisia toiminnallisia malleja, ja niiden pohjalta on tehty onnistuneita käytännön toteutuksia. Nopeasti kehittyvä tietoteknologia on osaltaan edesauttanut näiden mallien käyttöä ja mahdollistanut yritysten välisen tietojensiirron myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Silti edelleen iso osa kuluttajatuotteiden teollisuudesta ja yrityksistä toimii perinteisillä toimintamalleilla, ja erityisesti tämä näkyy toimitusketjun ylävirralla.
Kuluttajatuotteiden kysyntä syntyy kuluttajan ostopäätöksen kautta vähittäiskaupassa. Jos tämä tieto ei välity edeltäville toimitusketjun portaille, jokainen näistä tekee omia päätelmiään ja lisää niihin varmuusmarginaalinsa. Tämä puolestaan lisää varmuusvarastojen määrää toimitusketjussa ja aiheuttaa ostopäätösten spekulointia. Koska jokaisen portaan lähtötiedot sisältävät kaikkien jälkimmäisten portaiden varmuusmarginaalit, kysyntätieto vääristyy alkuperäisestä jokaisen portaan kohdalla aikaisempaa porrasta enemmän. Tätä kutsutaan nimellä ”bullwhip effect”, vapaasti käännettynä ruoskavaikutus.
Tämä tutkimus kohdistuu kuluttajapakattujen tuotteiden ylävirran toimijoihin, tarkemmin tuotteiden pakkauksien toimitusketjuun. Pakkauksen rooli on laajentunut tuotteen suojaamisesta mm. informaation välittämiseen, eikä sitä voida enää katsoa pelkäksi kustannuseräksi. Kuluttajapakattujen tuotteiden toimitusketjun ylävirta eroaa merkittävästi vähittäiskaupan päästä, koska tuote vaihtaa muotoa jokaisen toimijan kohdalla, eikä alkuperäistä kysyntätietoa voida hyödyntää sellaisenaan, vaikka sitä ylävirralle välitettäisiinkin. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia tekijöitä, jotka edistävät toimitusketjun yhteistyötä ja niitä esteitä, jotka estävät kehitettyjen yhteistyömallien käyttöä.
Tutkimuksen empiirinen osa sisältää kolme osiota, jotka lähestyvät tätä aihetta eri näkökulmista, eri kohderyhmien kautta ja eri tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan huomata, että suurimmat esteet toimitusketjun yhteistyölle ovat paljolti samat kuin toimitusketjun alavirralla, ts. luottamuksen puute kumppaneita kohtaan, yhteistyökohteen määrittelyn vaikeus ja ylemmän johdon sitoutumisen puute. Tutkimuksessa myös havaittiin, että yhden tekijän – yhteistyökohteen määrittelyn vaikeuden - eliminoiminen ei välttämättä riitä muiden tekijöiden vaikutuksen eliminoimiseen. Tulevaisuuden epävarmuus, oman itsenäisen aseman menettämisen pelko ostopäätösten osalta ja sitoutumisen puute ovat riittävän vahvoja tekijöitä estämään yhteistyömallin toteuttamisen. Tässä tutkimuksessa ehdotettiin uutta mallia toimitusketjun prosessien määrittelemiseen niin, että kysyntätiedon osalta määrään liittyvät toiminnot erotettaisiin kaupallisista toiminnoista. Näin toimitusketjun yhteistyössä voitaisiin kysyntätiedon osalta keskittyä kysyntämäärien hallintaan ja kaupallinen puoli olisi oma erillinen prosessinsa.
Kuluttajatuotteiden markkinat muuttuvat nopeasti, ja tällä sektorilla toimivat yritykset joutuvat jatkuvasti uusien haasteiden eteen. Markkinat ovat muuttumassa globaaleiksi ja samalla kilpailu kiristyy. Samaan aikaan teknologian kehitys jatkuu tahdilla, joka ohittaa teollisuuden omaksumiskyvyn. Toimitusketjut muuttuvat lyhenevien kaupallisten suhteiden myötä dynaamisemmiksi, ja myös kuluttajien mieltymysten ennakointi on entistä vaikeampaa. Näillä tekijöillä on varmasti vaikutusta yritysten välisen yhteistyön toimintamalleille, mutta jää nähtäväksi, milloin ja millä tavalla.
Väittelijän henkilö-, koulutus- ja uratiedot
• Syntynyt Tampereella, ikä 43 vuotta
• Kotikunta on Imatra
Koulutus
• Ylioppilas 1983, Imatrankosken lukio, Imatra
• Diplomi-insinööri 1991, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tuotantotalouden osasto
Työsuhteet
• Kansainvälisen kaupan yliopettaja 2006 lukien, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
• 1990 – 2006, myynti-, logistiikka-, tietojärjestelmä- ja älypakkaustehtäviä, Stora Enso Pakkauskartongit, Imatra
Apurahat
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö, Lahja ja Lauri Hotisen rahasto
• William ja Ester Otsakorven säätiö
Väitöskirjojen myynti:
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Aalef-kirjakauppa
Puh. (05) 621 2030
kirjakauppa@aalef.fi
Verkkomyynti
Granum-verkkokauppa
http://granum.uta.fi