Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) LUT Energia osallistuu kolmeen EU:n tutkimusohjelmien hankkeeseen päästöttömän ja kestävän energiatuotannon kehittämiseksi. Hankkeissa kehitetään teknisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämällä kiinteiden polttoaineiden poltossa syntyvän hiilidioksidin päästäminen ilmakehään sekä uusiutuvan bioenergian käytön laajentamisella. Hankkeiden avulla kehitetään valmiudet tekniikoiden demonstrointiin Euroopassa. Tutkimushankkeiden kokonaisvolyymi on 17 miljoonaa euroa, josta LUT Energian osuus on miljoona euroa. Tutkimushankkeissa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä Euroopasta sekä Kanadasta.
Päästötöntä energiatuotantoa
Leijukerrospoltto on suurten voimalaitosten tekniikkaa. Leijukerrospoltossa polttoainetta poltetaan kattilassa yhdessä hiekan kanssa. Ilma syötetään kattilaan sen alaosasta. Ilma pitää hiekan liikkeessä eli leijuvana. Leijukerrospolton etuna on sen sallima laaja polttoainekirjo. Polttoaineena voidaan käyttää esimerkiksi hiiltä, biomassaa, lietettä, turvetta, öljyliusketta, lajiteltua jätettä, jätepaperia tai renkaita. Muina etuina ovat erinomaiset palamisominaisuudet sekä polttoprosessin päästöjen vähäisyys.
Ensimmäisessä hankkeessa tutkitaan happipolttotekniikkaa, jolla pyritään päästöttömään energiatuotantoon. Fossiilinen polttoaine poltetaan hapen avulla, ja syntyvistä savukaasuista poistetaan hiilidioksidi nesteyttämällä. Lopuksi nestemäinen hiilidioksidi varastoidaan. Hankkeessa kehitetään valmius demonstraatiovoimalaitoksen rakentamiseksi Espanjaan. Kyseinen laitoshanke on yksi EU:n elvytysrahoituksen kohteista. Laitoksen rakentamiseen on varattu demonstraatiotukea 160 miljoonaa euroa.
Toisessa hankkeessa tutkitaan kalsiumpohjaisen materiaalin käyttöä poltossa syntyvän hiilidioksidin poistoon. Hankkeessa rakennetaan Espanjaan pieni pilottilaitteisto ja myöhemmin 30 megawatin demonstraatiovoimalaitos.
Kolmannessa hankkeessa mallinnetaan biopolttoaineen leijukerrospolttoa. Hankkeen tavoitteena on laajentaa biopolttoainevalikoimaa, parantaa laitosten hyötysuhdetta ja kehittää laitosten toimintavarmuutta. Biopolttoaineena voidaan käyttää esimerkiksi metsäjätettä, puupölyä ja purua, olkea, purkupuuta ja oliivijätettä.
Suomi edelläkävijä leijukerrostekniikassa
- Käytämme mallien testaamisessa apuna todellisten polttolaitosten mittauksia. Esimerkiksi Kaukaan biolaitoksella on tehty yksityiskohtaisia erityismittauksia, joita käytetään myös mallien kehittämiseen ja ennustuskyvyn parantamiseen, kertoo professori Timo Hyppänen LUT Energialta ja jatkaa, että LUT:ssa tehdään tutkimusta, jolla on globaalia merkitystä.
- Suomi on leijukerrostekniikan edelläkävijä maailmassa, ja meillä olevaa osaamista voidaan kaupata ympäri maailmaa. Eri puolilla maailmaa on erilaisia fossiilisia tai biopolttoaineita, joita voidaan käyttää leijukerroskattiloissa polttoaineena.
Lisätietoja:
Professori Timo Hyppänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, puh. 0 40 580 3180, timo.hyppanen(at)lut.fi