Diplomi-insinööri Kaisa Tahvanaisen sähkötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Managing regulatory risks when outsourcing network-related services in the electricity distribution sector (Sähköverkkoliiketoiminnan taloudellisen valvonnan riskien hallinta ulkoistettaessa verkkotoimintoja) tarkastetaan perjantaina 19.3. klo 12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston salissa 1382. Vastaväittäjinä toimivat professori Pekka Verho Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti, FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala. Väitöstilaisuuden valvojana toimii professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa, numero 383 ja se on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/59451/isbn%209789522149145.pdf?sequence=1
Sähkönjakelu on monopolitoimintaa, jota viranomainen valvoo monopoliaseman väärinkäytön estämiseksi. Väitöstyössä esitetään menetelmä, joka auttaa hallitsemaan valvonnasta aiheutuvia riskejä sähkönjakeluyhtiöiden ulkoistaessa toimintojaan. Menetelmän soveltamista käytännössä havainnollistetaan tarkastelemalla maaseutuverkkojen laajamittaista kaapelointia. Kaapeloinnilla pyritään parempaan toimitusvarmuuteen, johon sähköverkkoliiketoiminnan valvontaviranomaisen asettamat kiristyneet vaatimukset ohjaavat.
Viranomaisen suorittaman valvonnan tavoitteita sähkönjakelutoiminnalle on, että asiakkaille pystytään turvaamaan kohtuullisen hintainen verkkopalvelu ja hyvälaatuinen sähkön saanti. Toimintojen ulkoistaminen on ollut yksi keino, jolla verkkoyhtiöt ovat pyrkineet parantamaan tehokkuuttaan ja vastaamaan hinnoittelun kohtuullisuusvaatimukseen.
Viime vuosina erityisesti sähkön toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset ovat kiristyneet. Asiakkaat odottavat mahdollisimman häiriötöntä sähköntoimitusta ja viranomainen valvoo, että verkkoyhtiöt kehittävät toimintaansa tähän suuntaan. Verkkoyhtiöihin kohdistuu näin ollen vaatimus sekä operatiivisen toiminnan tehokkuudesta että sähkönjakelun häiriöttömyydestä. Yksi ratkaisuvaihtoehto on ollut avojohtoverkkojen korvaaminen maakaapeleilla, joiden käytettävyys on hyvä. Ne eivät ole samalla tavoin alttiita säätilojen vaihteluille, esimerkiksi myrskyille ja lumikuormille, kuten avojohtoverkot.
Kaapeliverkot eivät kuitenkaan ole immuuneja vikaantumisille. Kiristyvien valvontasäännösten vuoksi vikatilanteet on kyettävä selvittämään nopeasti. Kaapeliverkoissa se voi olla ongelmallista vian paikantamisen ja maankaivun hitauden takia.
Vikatilanteiden hallinta tuleekin ottaa huomioon jo kaapeliverkkoja suunniteltaessa esimerkiksi huolehtimalla, että asiakkaiden sähkön saanti voidaan tarvittaessa turvata liittämällä verkkoon siirrettävää varavoimaa. Kaapeliverkkojen ylläpidosta vastaavalla taholla on myös oltava varmuus siitä, etteivät kaapelit ole vioittuneet esimerkiksi asennusvaiheessa tehtyjen virheiden seurauksena.
Jotta kaapeliverkkojen käyttövarmuus saadaan pidettyä taloudellisen valvonnan edellyttämällä tasolla, kannattaa kaapeliverkkojen suunnitteluun, ylläpitoon ja rakentamiseen liittyviä tehtäviä tarkastella kokonaisuutena eikä yksittäisinä toimintoina, kuten erityisesti ulkoistettaessa on usein tapana.
Väittelijän henkilötietoja:
Kaisa Tahvanainen
Syntynyt 1980, Outokumpu
Kotikunta Lappeenranta
Ylioppilastutkinto 1999, Outokummun lukio
Diplomi-insinöörin tutkinto 2004, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tutkijakoulutettava, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2004 ->
Lisätietoja: Kaisa Tahvanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, puh. 040 596 6337, kaisa.tahvanainen(at)lut.fi