Kevyt ja helppokäyttöinen IDEAS-menetelmä soveltuu tulevaisuuden ennakointiin rajoitetuilla resursseilla ja nopealla aikataululla, ilmenee Kalle A. Piiraisen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Väitöskirja myös osoittaa, että sähköisesti tuetulla IDEAS-skenaariomenetelmällä asiantuntijatiedon kerääminen ja skenaarioprosessin sähköinen dokumentointi onnistuvat tehokkaasti.
Väitös liikkuu LUT:n strategisilla painopistealueilla keskittyen skenaariosuunnittelun hyödyntämiseen erityisesti strategisessa teknologian johtamisessa.
– IDEAS-menetelmällä skenaariotyö on entistä joustavampaa. Siinä hyödynnetään nykyaikaisia, sähköisiä ryhmätyömenetelmiä. Lisäksi skenaariosuunnittelun avulla liiketoiminnan joustavuus ylipäätään kasvaa ja johto saa ennakkovaroituksia liiketoimintaa mahdollisesti koettelevista kriiseistä, Piirainen toteaa.
Useat skenaariomenetelmät ovat asiantuntijavetoisia ja rakenteeltaan raskaita. Väitöstyössä esiteltyä IDEAS-menetelmää on testattu niin laboratorio-oloissa, julkisella sektorilla kuin teollisuudessakin. Menetelmää käyttäneet asiantuntijat ovat olleet kokemukseensa tyytyväisiä, ja IDEAS-menetelmällä tehdyt skenaariot ovat onnistuneet. Väitöstutkimuksen mukaan menetelmä on toimiva ennakointityökalu erityisesti skenaariotyöhön, jossa halutaan nopeita tuloksia ilman valtavia resursseja.
Väitöstyö avaa keskustelun herättämällä lukijassa kysymyksen, miten johtaa ja suunnitella tutkimus- ja kehitystoimintaa maailmassa, jossa ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos?
Vastaus kysymykseen löytyy väitöksen mukaan ennakoinnista, esimerkiksi juuri skenaariosuunnittelulla. Skenaariotyössä on kyse vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien kehittämisestä. Yleisesti ottaen ennakoinnilla pyritään vähentämään epävarmuutta niin, että luodataan mahdollisia tulevaisuudenkuvia toimintavalmiuden kehittämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Väitöstyö kuuluu LUT:n tuotantotalouden laitoksen pitkään ryhmätyön tukemisen ja teknologian johtamisen menetelmien tutkimuksen traditioon, jota tehdään päätöksenteon tukisysteemien laboratoriossa, Group Support Studiossa (GDSS). Laboratorion tutkimus on keskittynyt etsimään menetelmiä ryhmätyön ja päätöksenteon tukemiseen erityisesti teknologian johtamisen kentässä.
Diplomi-insinööri Kalle Piiraisen teknologian johtamisen alaan kuuluva väitöskirja IDEAS for Strategic Technology Management: Design of an electornically mediated scenario method (IDEAS-menetelmä strategisen teknologian johtamisen tueksi: Sähköisesti tuetun skenaariomenetelmän kehittäminen) tarkastetaan 3.12.2010 klo 12.00 LUT:n salissa 1383. Vastaväittäjinä toimii professori Robert O. Briggs Nebraskan yliopistosta, Omahasta Yhdysvalloista. Väitöstilaisuuden valvojana toimii professori Markku Tuominen LUT:sta.
Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis – tutkimussarjassa numero 406. ISBN 978-952-214-997-8, ISBN 978-952-214-998-5 (PDF), ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-214-998-5. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. (05) 621 2030 tai kirjakauppa(at)aalef.fi
Väittelijän henkilötiedot:
Kalle A. Piirainen
Syntynyt: 8.4.1981 Kauhajoella
Kotikunta/asuinkunta: Helsinki/Lappeenranta
Koulutus: Ylioppilas 2001, Kauhajoen Lukio; DI 2006, LUT
Työsuhteet: tutkijakoulutettava, 2006-2010 LUT, vieraileva tutkija, 2009 (6kk), Delftin teknillinen yliopisto, Delft, Alankomaat
Lisätietoja:
Kalle Piirainen, puh. 040 583 8348; kalle.piirainen@iki.fi ja
Group Support Studio, laboratorion johtaja Prof. Markku Tuominen, puh. 05 621 2604; markku.tuominen@lut.fi sekä www.lut.fi/groupsupportstudio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa - tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.