Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Fiber Composite Laboratory tutkii rakentamisessa ja kaivosteollisuudessa syntyvien jätteiden hyötykäyttöä Jätekimara ja Kierrätettävät materiaalit –tutkimushankkeissa. Materiaalia voidaan hyödyntää myös rakennus- ja huonekaluteollisuuden tuotteissa, kuitukomposiiteissa ja pakkaamisessa.
Professori Timo Kärki kertoo, että LUT:n puutekniikan laboratorio vaihtoi nimensä Fiber Composite Laboratoryksi, koska metsäsektorin tutkimus monipuolistuu koko ajan. Komposiittituotantoon erikoistunut laboratorio palvelee metsäsektorin lisäksi muitakin teollisuuden aloja, muun muassa muovialaa, veneteollisuutta, kuljetusalaa sekä rakennusteollisuutta.
- Esimerkiksi rakennusten saneerauksissa syntyy valtavia määriä vuori- ja kivivillajätettä. Tutkimme niiden hyödyntämistä komposiittien raaka-aineena, Kärki kertoo ja jatkaa, että tähän mennessä kivi- ja vuorivillat ovat menneet kaatopaikoille. Ne voitaisiin hyötykäyttää ja sekoittaa lastulevyn joukkoon tai valmistaa niistä komposiittimateriaaleja. 30-40 prosenttia vuori- tai kivivillaa tekee lastulevystä paremmin kosteutta kestävää. Myös sen palonkestävyys paranee.
Kaivosteollisuudessa merkittävä osa tuotannosta on hyödyntämätöntä sivukiveä. Esimerkiksi Nordkalkin tehtailla Lappeenrannassa syntyy rikastushiekkaa prosessin sivutuotteena.
- Olemme tutkineet, voisiko rikastushiekkaa käyttää komposiittien raaka-aineena.
Kärki pitää puumuovikomposiittien kannalta mielenkiintoisena myös muita teollisuuden jätteitä, kuten energiatuotannon tuhkaa, lasikuitujätettä ja vuorivillatehtaan vuorivillapölyä. Nykyään energiantuotannossa hyödynnettävät teollisuuden puuhake, sahanpuru sekä yhdyskunnista ja rakentamisesta peräsin olevat puujätteet soveltuvat myös komposiittien raaka-aineeksi, samoin pakkauskartonki sekä puu- ja muovipakkaukset.
Uusi jätelaki astunee voimaan vuonna 2012. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia.
Kärki kertoo, että uudella lainsäädännöllä pyritään ensinnäkin estämään jätteiden synty, toiseksi kierrättämään jätteitä ja kolmanneksi polttamaan ne. Viimeinen vaihtoehto on jätteiden vienti kaatopaikoille.
- Tämä viimeinen vaihtoehto maksaa. Yritykset rupeavat miettimään, kannattaako maksaa jätteiden viemisestä kaatopaikalle, kun joku toinen yritys voi käyttää jätteet raaka-aineena ja ostaa ne. Se on bisnesmahdollisuus, joka istuu muun muassa komposiittimaailmaan hyvin.
Lisätietoja:
Professori Timo Kärki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Fiber Composite Laboratory, puh. 040 770 8791, timo.karki(at)lut.fi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa - tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.