Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) on käynnistynyt Sustainable Nutrient Economy –hanke, jossa etsitään keinoja kestävään ravinnetalouteen ja kehitetään ravinnejalanjäljen laskentamenetelmä, joka on verrattavissa hiili- tai vesijalanjäljen mittaamiseen. Hanketta vetää ympäristötalouden ja –johtamisen professori Lassi Linnanen.
Linnanen kertoo, että ravinteiden kiertokulun epätasapaino on tunnistettu yhdeksi pahimmista maapallon kestokyvyn ylittäneistä ympäristöongelmista.
– Typen ja fosforin kierto on samalla tavalla epätasapainossa kuin hiilen kierto, joka on ilmastonmuutoksen taustalla. Molemmissa tapauksissa massiivisia ainevirtoja liikkuu väärään suuntaan ja paikkaan globaalissa ekosysteemissä.
Linnanen käyttää tutkimuksessaan systeemianalyyttistä lähestymistapaa. Tutkimuksessa analysoidaan tilannetta ja siihen vaikuttavia taloudellisia, teknologisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä asioita, ja tuotetaan tietoa päätöksentekoon.
– Tavoitteenamme on tunnistaa ja rakentaa muutospolku kohti kestävää ravinnetaloutta, ja samalla edistää suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Ravinnevirrat liittyvät hyvin läheisesti ruokaan, ruokaketjun hallintaan ja globaalin ravinnontuotannon huoltovarmuuteen.
Hankkeessa rakennetaan sidosryhmäprosessi, joka määrittää skenaariot joihin Suomen olisi tarpeen pyrkiä kestävän ravinnetalouden mallimaana. Hankkeen toteutustapa on erinomainen esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jo tutkimuksen tekemisen aikana.
Toiseksi pyritään luomaan ravinnejalanjäljen laskentamenetelmä, jossa on Linnasen mukaan oma problematiikkansa.
– Aina kun puhutaan kiertokulusta, takaisinkytkennät aiheuttavat tutkimuksellisia ja menetelmällisiä haasteita.
Kolmantena hankkeen osa-alueena Linnanen mainitsee ravinnekierrätyksen teknologiat, alalla toimivat yritykset sekä uudet innovaatiot.
– Tutkimme, minkälaisilla reunaehdoilla yritykset toimivat nykyään, ja jos yhteiskunnan pelisäännöt muuttuvat toiseksi, miten uusien innovaatioiden diffuusio voisi edetä. Yritysten toimintaympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen ja raaka-aineiden vähenemisen myötä, joten yrityksien kannattaa tunnistaa uusien teknologioiden mahdollisuudet jo nyt.
Neljäs tutkittava asia on politiikkatoimien vaikutus ravinnevirtoihin.
– Tällä hetkellä päästökauppaa koskee hiilidioksidia, mutta tulevaisuudessa myös ravinteista aiheutuvista päästöistä ja ekosysteemipalveluista, uskoo Linnanen ja jatkaa, että ravinnevirtojen ohjaamisessa on mukana laaja systeemi; yhteiskunta, ministeriöt ja muut valtiolliset toimijat, yritykset, tietyt toimialat, kansalaisyhteiskunta ja yksittäisten kuluttajien tekemät valinnat.
– Kaikki kytkeytyvät toisiinsa, mutta systeemianalyyttisellä lähestymisellä siihen saa struktuuria.
LUT:n Sustainable Nutrient Economy –hanke kuuluu Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen 2011-2015 -ohjelmaan. Ohjelma yhdistää eri toimialoja luomaan vähemmän luonnonvaroja käyttäviä tuotanto- ja palveluverkkoja. LUT:n yhteistyökumppanina hankkeessa on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).
Lisätietoja: Lassi Linnanen, puh. 050 550 3305, lassi.linnanen(at)lut.fi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa - tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.