- Tehoelektroniikkapurkkia, joka muuntaa aurinkopaneelilta tulevan sähkön sähköverkkoon sopivaksi, sanotaan aurinkoinvertteriksi. Se on minun tutkimuskohteeni ja väitöskirjani aihe, kertoo Mikko Purhonen (25). Väitöskirjaansa hän tekee Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan laboratoriossa. Tohtoriksi hän väittelee parin vuoden kuluttua.
Kiinnostus sähköön kulkee Purhosen sukuperintönä. Mikko Purhosen isänisä oli töissä sähköfirmassa, ja isällä on sähköalan yritys Savonlinnassa.
- Olen ollut kiinnostunut sähköstä pienestä pitäen. Ala-asteella rakensin ensimmäisen sähköteknisen laitteeni. Se oli kosteusmittari, jolla mittasin kukkaruukkujen mullan kosteuden. Jos led-valo syttyi niin kastelin kukat ja äiti oli iloinen, Mikko Purhonen muistelee.
Kovat tavoitteet
Kosteusmittarista on pitkä harppaus aurinkopaneelien tehoelektroniikkatutkimukseen, Purhosen nykyiseen leipälajiin. Hän tutkii, miten aurinkopaneelien tuottama energia saadaan siirrettyä sähköverkkoon mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Hänen tavoitteenaan on kehittää aurinkoinvertteri, jonka hyötysuhde on 97-98 prosenttia.
- Tavoite on kova, hän sanoo ja jatkaa, että kun auringon säteily on saatu muutettua sähköksi niin sitä ei saa enää yhtään hukata.
Aurinkoenergia on ilmaista, sitä riittää, sen hyödyntäminen ei saastuta eikä sen tuottaminen synnytä melua. Yliopiston päärakennuksen katolle rakennetaan Green Campus- hankkeen yhteydessä aurinkovoimala, jonka teho tulee olemaan 10 – 20 kW. Voimalasta saatavalla sähköllä ladataan sähköautoja ja sähköpolkupyöriä, ja sitä käytetään myös aurinkoenergiatutkimukseen. Yliopiston tutkimuksissa on tähän mennessä jouduttu ”matkimaan” aurinkokennoja keinotekoisesti, mutta nyt saadaan käyttöön oikeita kennoja. Kennot tuottavat 400 – 700 voltin tasasähköä, joka muunnetaan aurinkoinvertterissä 400 voltin vaihtovirraksi.
Aurinkoenergian valoisa tulevaisuus
Purhonen näkee aurinkoenergian tulevaisuuden valoisana.
- Euroopassa aurinkoenergian tuottaminen on iso bisnes. Saksa on suurin tuottaja, ja Espanja on kakkosena. Saksassa suurin osa tuotetaan omakotitalojen yhteydessä olevilla aurinkokennoilla, kun taas Espanjassa on keskitytty suuriin aurinkopuistoihin.
Suomessa suurin osa säteilystä tulee kesällä ja valoa saadaan lähes vuorokauden ympäri. Talvella aurinkoa saadaan vähän ja säteet tulevat hyvin viistosti. Purhonen painottaa, että on harhaluulo, että Suomessa saataisiin vähän aurinkoenergiaa. Etelä-Suomessa saatava vuotuinen aurinkoenergia on itse asiassa suurempi kuin Pohjois-Saksassa. Green Campuksen aurinkopaneelit rakennetaan niin, että ne kääntyvät auringon mukaan.
Aurinkovoimabisnes kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia, ja alalle tulee koko ajan uusia toimijoita. Purhonen on mukana uudessa yritysideassa, jossa kehitetään tehoelektroniikkapakettia polttokennoille. Tätä tuotetta pystytään käyttämään myös aurinkovoimalle.
Teksti ja kuva: Anna-Liisa Pirhonen