Tutkija Antti Niskanen esittelee päästömittauksissa käytettyä savukaasukanavan jatkeosaa.
Ympäristötekniikan osaston tutkimushanke kaatopaikkakaasuista valmistui vuodenvaihteessa. Hankkeessa tutkittiin Mikkelin Metsäsairilan ja Salon Korvenmäen kaatopaikkojen kaasujen koostumusta, mitattiin päästöjä sekä selvitettiin kaasun käsittelyjärjestelmien toimivuutta. Saatujen tulosten pohjalta molempien kaatopaikkojen kaasujen käsittely mallinnetaan ja kaasujen ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaariarviointimenetelmällä. Tutkimushanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.
— Suomessa ei ole aiemmin vastaavalla tavalla analysoitu kaatopaikkakaasujen pitoisuuksia ja tutkittu, kuinka tehokkaasti koko kaasunkäsittelyjärjestelmä toimii, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö Antti Niskanen. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa kaatopaikkakaasujen hyötykäytöstä ja sen ympäristövaikutuksista. Väitöskirja valmistuu tämän vuoden aikana.
Myrkyllinen, haiseva ja räjähtävä
Kaatopaikkakaasu on räjähtävä, myrkyllinen ja haiseva kaasu, jota muodostuu kaatopaikoilla biohajoavan jätteen hajotessa. Kaasujen määrä ja koostumus vaihtelee kaatopaikkakohtaisesti ja myös yksittäisellä kaatopaikalla riippuen muun muassa jätteen laadusta ja iästä.
Molemmilla tutkituilla kaatopaikoilla on Sarlin Oy:n toimittama kaasunkäsittelyjärjestelmä. Ensin kaasu pumpataan kaasun keräys- ja siirtoputkistolla pumppausasemalle. Seuraavaksi kaasusta poistetaan kosteus sekä haitallisia yhdisteitä. Kaasu hyödynnetään mikroturbiinien polttoaineena, jolloin voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Analysoidut kaasunäytteet otettiin puhdistamattomasta kaasusta sekä aktiivihiilellä puhdistetusta kaasusta. Lisäksi kaasun poltossa syntyneet savukaasut analysoitiin.
Kaasu puhdistetaan ennen polttoa
Niskanen kertoo, että kaasumittauksissa tutkittiin kymmeniä eri yhdisteitä. Tyypillisesti kaatopaikkakaasu muodostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista sekä lukemattomista muista yhdisteistä, joiden pitoisuus on yleensä erittäin pieni. Tutkittujen kaatopaikkojen kaasuista noin puolet on metaania, noin 40 prosenttia hiilidioksidia ja loput erilaisia alkuaineita ja yhdisteitä.
— Normaalitilanteessa poltossa metaani palaa lähes täydellisesti ja monet ympäristölle haitalliset yhdisteet muuttuvat ympäristölle vähemmän haitallisiksi. Metaanin käsittely polttamalla on tärkeää, koska sillä on voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus. Samalla vähennetään hajuhaittoja sekä palo- ja räjähdysvaaraa. Kun kaasu käytetään polttoaineena, saadaan lisäksi tuotettua energiaa. Lisäksi kaatopaikkakaasun energiahyötykäytöllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, selvittää Niskanen.
Raakakaasun puhdistus aktiivihiilellä ennen polttamista mikroturbiinissa on kuitenkin tarpeen, sillä muun muassa rikkivety ja halogenoidut hiilivedyt voivat aiheuttavat korroosiota turbiineille. Siloksaanit puolestaan aiheuttavat mikroturbiinien mekaanista kulumista.
Hankkeessa tutkittiin myös kaasun polton jälkeisiä päästöjä. Saatujen mittaustulosten avulla arvioidaan kaatopaikkakaasun polttamisesta syntyneiden savukaasujen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
Teksti ja kuva: Anna-Liisa Pirhonen