Sähkönkulutus
Sähkönkulutus maailmassa nykyisin on noin 14000 TWh/a. Tämä on noin 165 kertaa Suomen sähkön kulutus. Maailmalla keskimäärin 60 % sähköstä (8400 TWh) tuotetaan kivihiilellä, mitä nykyisin pidetään ilmastonmuutoksen kannalta arveluttavana. Suurimman yksittäisen sähköä käyttävän ryhmän muodostavat pyörivät sähkökoneet, joita käytetään kaikenlaisissa prosesseissa muuntamaan sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi.
Sähkönkulutusta on pyritty hillitsemään, mutta sähkötekniikka valtaa alaa muilta energiatekniikoilta jatkuvasti, joten sen osuus ja kokonaiskulutuskin kasvavat jatkuvasti. Suomen nykyinen kulutus on noin 85 TWh vuosittain. Tyypillisesti kasvu on ollut parin…kolmen prosentin luokkaa vuodessa.
Teollisuuden sähkön kulutus Suomessa on noin 45 terawattituntia. Pitkällä aikavälillä arvioidaan teollisuudenkin sähkön tarpeen kasvavan noin 2 prosenttia vuodessa.
Katso Energiateollisuus ry:n ylläpitämiä pikalinkkejä energiatilastoihin sekä sähkötilastoa.
Sähkön hinta
Sähkökauppa määrää, mikä on lopulta sähkön hinta. Kuluttajan maksama sähkön kokonaishinta on noin 10 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Se koostuu sähköenergian hinnasta (40 %), siirtomaksuista (35 %) ja veroista (25 %).
Sähköenergian hinnan perustana ovat voimalaitosten (vesi-, ydin-, hiili-, tuuli- ja lämmitysvoimalaitos) pääomakulut (rakennukset ja laitteet) ja käyttökulut (polttoaine ja palkat). Eri voimalaitosten kustannukset poikkeavat toisistaan. Vanhoissa, jo maksetuissa vesivoimalaitoksissa, sähkön tuottaminen on lähes ilmaista, kun taas öljyllä toimivissa voimalaitoksissa tuotetun sähköenergian hinta voi olla jopa yli 10 senttiä/kWh.
Sähkön siirtomaksujen perustana ovat sähköverkkojen pääomakustannukset (verkkoinvestoinnit) sekä käyttökustannukset (häviöt ja palkat).
Pysyvän lisän sähkön hintaan aiheuttaa päästökauppa, joka nostaa sähkön hintaa sen tuotantotavasta riippumatta. Vuonna 2005 alkaneen päästökaupan avulla pyritään rajoittamaan ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen määrän kasvua maailmassa. Toistaiseksi päästökaupan kohteena ovat hiilidioksidipäästöt.
Päästökauppa on ollut todellinen kultamuna vesivoimayhtiöille, sillä ne ovat voineet korottaa tuottamansa sähkön hintaa, vaikka eivät päästöjä aiheutakaan.
Sähkön siirto on monopolitoimintaa
Suomessa on tällä hetkellä 90 sähköverkkoyhtiötä. Määrä on hitaasti vähenemässä.
Sähkön siirtotoiminta on ja pysyy monopolitoimintana. Rinnakkaisten, kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen televerkkoja vastaavalla tavalla ei ole kansantaloudellisesti järkevää.
Monopolitoiminnan tehokkuutta valvotaan tiukasti. Suomessa valvontaa suorittaa Energiamarkkinavirasto ja valvonnan kohteena on verkkoyhtiön voitto. Monissa muissa maissa valvotaan verkkoyhtiön liikevaihtoa.
Sähkön siirto maaseudulla tapahtuu yhä ilmajohtojen avulla
Taloudellisen valvonnan lisäksi Energiamarkkinavirasto valvoo sähkön laatua. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorio on aktiivisesti osallistunut valvontamallien kehittämiseen.
Sähkön osto ja myynti tapahtuu sähköpörssissä
Sähkön osto- ja myyntipaikka on sähköpörssi. Jokainen sähkönkäyttäjä voi ostaa sähkönsä vapaasti keneltä myyjältä tahansa.
Sähkön hinta määräytyy yhteispohjoismaisessa pörssissä siten, että pörssihinta vastaa yleensä kalleimman sillä hetkellä käytössä olevan voimalaitoksen hintatasoa. Kesällä, kun sähkön kulutus on alimmillaan myös sähkön hinta on alhainen, mikä taas johtuu siitä, ettei kalliita voimalaitoksia tarvitse pitää käynnissä. Alimmillaan energian hinta on ollut pörssissä alle sentin/kWh.
Talvipakkasella lähes kaikki - myös kallista polttoainetta käyttävät - laitokset ovat käynnissä ja sähkön hinta pörssissä on korkea. Kalleimmillaan kilowattitunti sähköä on maksanut sähköpörssissä yli 15 senttiä.
Sähkökauppa opitaan pörssipelikurssilla
Sähköpörssin erityisominaisuus on sähkön säilymättömyys mikä tarkoittaa sitä, ettei sähköä voida taloudellisesti varastoida. Pörssistä ostettu sähkö on joko käytettävä itse tai myytävä eteenpäin.
Suuressa mitassa sähköä voidaan varastoida ainoastaan pitämällä energiaa sisältävä polttoaine varastossa. Yksi keskeinen vesivoimayhtiöiden liiketoiminnan onnistumisen edellytys onkin ennakoida edullisin hetki, jolloin vesi kannattaa laskea turbiinien läpi.
Kuten pörssihinnat yleensä, käyttäytyy sähkönkin pörssihinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkarit perehtyvät sähkökauppaan liittyviin asioihin Sähkön pörssipelikurssilla. Opiskelijat harjoittelevat sähkön pörssikauppaa tekemällä virtuaalitarjouksia asiakkaille. Pelioperaattori jakaa markkinat tarjousten perusteella. Opiskelijat ”hankkivat” asiakkailleen ”sähkön” oikeilla pörssihinnoilla. Parhaan ”taloudellisen tuloksen” tehnyt opiskelija palkitaan.