Tohtoriohjelma kattaa virtauslaskennan ja siihen keskeisesti kuuluvan kokeelliseen toiminnan ja se yhdistää Suomen teknillisissä yliopistoissa suoritettavan virtausmekaniikan tutkimuksen sekä jatko-opiskelun. Koulun energia- ja ympäristötekniikkaan kuuluvat tahot toimivat yhteistyössä mm. Energiatekniikan tutkijakoulun kanssa. Laskennallinen virtausmekaniikka on merkittävä osa laskennallisia tieteitä. Virtausmallit ovat jo pitkään olleet tehokkaasti rinnakkaistettuja ja varsinkin perustutkimuksessa tarvitaan erittäin paljon laskentaresursseja.
Lähtökohtiensa vuoksi tohtoriohjelma on verkottunut Teknillisen mekaniikan tutkijakoulun ja Laskennallisen tieteen tutkijakoulun kanssa, jotka ovat Teknillisen korkeakoulun koordinoimia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) osalta tutkijakoulu verkottuu LUT:n koordinoimaan sähkötekniikan tutkijakouluun ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) osalta tutkijakoulu verkottuu Energiatekniikan ja TTY:n koordinoimaan Concurrent Mechanical Engineering -tutkijakouluun. Koulu järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä AEL:n ja CSC:n kanssa.
Uutena yhteistyömuotona ovat strategiset huippuosaamisen keskittymät. Tohtoriohjelman rahoituksesta suuri osa tulee Tekesistä ja teollisuudelta. Tekes-projektien kautta on luotu yhteyksiä teollisuuteen ja yhteydet elinkeinoelämään hoidetaan lähinnä projektitoiminnan kautta. Yhteisiä Tekes-rahoitteisia hankkeita hakijatahoilla on mm. lämmönsiirron, monifaasivirtauksen ja pyörivien virtauslaitteiden alalta.
Kansainvälisestä yhteistyöstä osa on paikallista laitosten välistä toimintaa ja asiantuntijavierailuja, osa laajemmassa mittakaavassa tapahtuvaa työtä. Koulu järjestää virtausdynamiikan jatko-opintokursseja ulkomaalaisten huippututkijoiden toimiessa opettajina. Myös väitöskirjojen ohjaamisessa on mukana alan kansainvälisiä huippunimiä. Keskeinen yhteistyön foorumi on eurooppalainen alan yhteistyöorganisaatio ERCOFTAC.
Tohtoriohjelmassa on myös ulkomaalaisia tutkijaopiskelijoita OPM:n rahoituksella. Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnin pääasiallisena kanavina toimivat alan kansainväliset verkostot sekä professoreiden ja tutkijoiden muussa kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä syntyneet henkilökohtaiset suhteet.
Alan tohtoritoarve on kasvamassa, vuoden 2008 alkupuolella on haussa ollut useita teollisuuden ja alan insinööritoimistojen työpaikkoja. Perinteisestä poiketen hakemuksissa yleensä mainitaan haettavan DI/TkT -tasoisia henkilöitä. Alan koulutustason nostamisen tarve aiheutuu siitä, että enää ei kilpailukykyisen tuotteen kehittämiseen riitä perinteinen, yksinkertaisiin menetelmiin nojaava suunnittelu, vaan tarvitaan syvällisempää ymmärrystä tilanteeseen liittyvistä prosesseista ja niiden mallinnuksesta.