Pienimuotoista lasertyöstöä (hitsausta, kaiverrusta, pintakäsittelyitä) kutsutaan usein joko mikro- tai millityöstöksi, riippuen työstettävien piirteiden koosta. Tämä raja on tosin hiukan häilyvä, koska joskus mikrotyöstöllä tarkoitetaan kaikkea pienten piirteiden työstöä. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan ns. silmälle näkymätön työstö, eli mikro- ja nanomittakaavan pintakäsittelyt ja toisaalta millimittakaavan näkyvä, mutta perinteistä lasertyöstöä tarkempi hienotyöstö. Ehkä hieman maalaisjärjen vastaisesti millityöstö on ollut laserille haastavampaa, koska materiaalinpoisto on varsinaisilla mikrotyöstölasereilla erittäin hidasta ja työalueet pieniä.
Millityöstöä tai hienotyöstöä voidaan tehdä käytännössä millä laserilla tahansa, mutta koska tarvittavat tehot ovat pieniä, yleensä suurimmat tehot ovat muutaman sadan watin luokkaa jatkuvatoimisilla lasereilla. Tarkkuustyöstöä tehdään kuitenkin yleensä pulssatuilla lasereilla, joista yleisimpiä ovat Nd:YAG-, Nd:YVO4- ja kuitulaserit. Tällöin pulssiominaisuudet, kuten pulssin kesto, energia ja taajuus nousevat tärkeämmäksi kuin laserin ”raaka teho”.
Tunnetuimpia käytännön esimerkkejä millityöstöstä ovat partaterien laserpistehitsaus ja sydämentahdistimen kotelon hitsaus. Uudempi esimerkki on pallolaajennusleikkauksessa käytettävien stenttien leikkaus. Kaikissa näissä – ja etenkin sydämentahdistimessa – on yhteistä se, että lämmöntuonti täytyy olla vähäistä, rajattua ja tarkkaa. Käytännössä mikään muu hitsaus- tai leikkausmenetelmä ei näihin sovellu. Myös muottien kaiverrus on yksi isohko sovellusalue, esimerkiksi kolikkomuottien muodot voidaan kaivertaa helposti ja tarkasti lasertarkkuustyöasemilla. Tällaisen laserkaiverruksen heikko ominaisuus on laitteiston hinnan lisäksi työstöaika, mikä voi helposti venyä vuorokausien mittaiseksi riippuen poistettavasta materiaalista ja sen määrästä.
HDPE:n laserkaiverrus höyrystämällä