Olen 22-vuotias kolmannen vuosikurssin tuotantotalouden opiskelija. Pääaineena luen toimitusketjujen johtamista ja sivuaineena tietojenkäsittelytekniikkaa.
Valitsin tuotantotalouden opiskelun, koska matematiikka ja fysiikka kiinnostivat lukiossa. Lisäksi kauppatieteet kiehtoivat vaikka niitä ei suoranaisesti lukiossa pystynyt opiskelemaan. Tuotantotalous viehätti sen laaja-alaisella tutkintorakenteella. Abi-infoja selaillessani erityisesti monipuoliset työmahdollisuudet tutalta valmistuneilla vetivät puoleensa.
Lappeenrantaan päädyin lähinnä tuotantotalouden osaston vetämänä. Osasto on Pohjoismaiden suurin tuotantotalouden-osasto ja kurssivalikoima on laaja. Osasto oli lisäksi voittanut yliopistokoulutuksen laatuyksikköpalkinnon kahteen kertaan. Kolmas voitto napsahti tänä syksynä. Lappeenrannasta käytiin lukiossa pitämässä abi-info ja lisäksi lukiomme vieraili yliopistolla. Oli helppo hakea Lappeenrantaan kun tiesi millaiseen yliopistoon oli hakemassa.
Tuta on ollut aika pitkälle sitä mitä opinto-oppaiden selailu ja erinäiset valintaoppaat antoivat ymmärtää. Fuksivuoden matikoiden ja fysiikoiden jälkeen opiskelumotivaatiokin on lisääntynyt selvästi.
Vastuu opiskelusta on siirtynyt lähes täysin itselle verrattuna lukioon. On itse huolehdittava että tutkintoon tarvittavat kurssit tulevat suoritettua. Työmäärä on suurempi kuin lukiossa, mutta siihen tottuu nopeasti. Työtahtia voi myös itse helpottaa suunnittelemalla opiskeltavat kurssit hyvin jo fuksina. Opiskelutavat ovat myös monipuolisempia kuin lukiossa. Peruskurssit luennoidaan suurilta osin massaluennoilla ja arvosteluperusteena on pelkkä tentti. Opintojen edetessä ryhmäkoot pienenevät, kursseihin kuuluu ryhmätöitä, seminaareja, palautettavia yksilötehtäviä sekä tietenkin kurssikirja(t).
Eniten minua yllättivät tuotantotalouden monipuoliset opiskelumuodot. Ensikäsitys pelkistä massaluennoista ja tenttisuorituksista osoittautui nopeasti täysin vääräksi. Fuksivuodesta alkaen ryhmäkoot ovat pienentyneet tasaiseen tahtiin ja sen myötä opiskelumuodot laajentuneet. Tutalla on määrätietoisesti panostettu opintojen käytännön läheisyyteen kuitenkaan teoriaa unohtamatta. Konkreettisimmin tämä näkyy yrityksille tehtävissä harjoitustöissä.
Toisena vuonna aloitin killan tiedottajana. Kilta-aktiivina on konkreettisesti päässyt vaikuttamaan järjestettäviin tapahtumiin, vaikuttamaan opintoasioihin osaston henkilökunnan kanssa ja ennen kaikkea tutustunut uusiin upeisiin ihmisiin.
Tapahtumia on yliopistolla laidasta laitaan. Illanviettomahdollisuuksia on ainakin riittävästi. Harrastusmahdollisuuksia tarjoavat opiskelijoiden pitämät kerhot, joista varmasti löytyy kaikille jotain.
Fuksivuonna muutin soluun noin kilometrin päähän yliopistolta. Matkat yliopistolle taittuvat siis näppärästi joko kävellen tai pyörällä. Lappeenrannassa on hyvä tilanne opiskeluasuntojen suhteen ja käytännössä kaikki yliopistolla opiskelevat saavat asunnon kahden kilometrin säteellä yliopistosta. Aluksi soluun muuttaminen vähän arvelutti, mutta jälkeenpäin ajateltuna soluasumisessa oli omat hyvätkin puolensa. Kämppiksen kanssa tuli vietettyä paljon vapaa-aikaa ja oli helppo kysyä vinkkiä visaisiin laskuharjoituksiin. Yksiöön muutin kolmannen vuoden alusta.