Digitalisaatio synnytti asiantuntijatyölle maailmanlaajuiset markkinat - Suomella hyvät mahdollisuudet pärjätä

Digitaaliset työtä välittävät alustat muodostavat työntekijät asiakkaisiin kytkeviä markkinapaikkoja, joissa tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa jopa yksittäisten työtehtävien ostamisen. Alustoilla työn hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän mukaisesti.

Digitalisaatiosta ja niin sanotusta keikkatyöstä käytävässä keskustelussa vähäiselle huomiolle on jäänyt asiantuntijatiimien myyminen ja ostaminen digitaalisten yhteistyöalustojen välityksellä.

Yksittäisten asiantuntijoiden lisäksi digitaalisilla alustoilla voidaan myydä asiakkaille asiantuntijoista koostuvia tiimejä, jotka pystyvät ratkaisemaan kompleksisia ongelmia ja tarttumaan mahdollisuuksiin, joihin asiakkaalla ei ole riittävästi omaa osaamista.

Tästä kiinnostava esimerkki on suomalainen Solved, joka on rakentanut laajan koti- ja ulkomaisista asiantuntijoista koostuvan cleantech-alan asiantuntijayhteisön ja design thinking -prosessia hyödyntävän digitaalisen yhteistyöalustan.

Asiakastarpeesta riippuen Solved kokoaa asiantuntijayhteisöstä tiimin, joka ensin määrittelee ongelman ja sitten ratkaisee sen työskentelemällä digitaalisella yhteistyöalustalla. Asiantuntijat työskentelevät pääosin virtuaalisesti heille sopivana ajankohtana.

Asiakas saa projektin myötä käyttöönsä kokeneita eri alojen asiantuntijoita, joita ei yleensä löydy omasta organisaatiosta tai lähipiiristä.

Voisimme hyvin rakentaa Solvedin tyyppisiä digitaalisesti välitettäviä asiantuntijapalveluita niille suomalaisille osaamisalueille, missä tarvitaan erilaisten asiantuntijoiden yhteistyötä.

Esimerkiksi tietotekniikka- ja metsäsektorin ja terveys- ja hyvinvointipalveluiden tai arktisen asiantuntijaosaamisen kokoamiseen, vientiin ja skaalaamiseen voitaisiin hyödyntää digitaalisten alustojen mahdollistamaa monialaista ja asiakkaita osallistavaa yhteiskehittämistä.

Mitä digitaalisesti myytävä tiimityö edellyttää asiantuntijalta?

Vaihtuvissa tiimeissä toimivan asiantuntijan osaaminen ja taidot testataan jatkuvasti, mutta eri projekteihin osallistuessaan hän myös oppii jatkuvasti uutta. Parhaimmillaan digitaalisilla yhteistyöalustoilla työskentelevä asiantuntija valitsee paitsi työajan ja paikan, myös työtehtävät ja tiimin.

Asiantuntijan täytyy sopeutua nopeasti erilaisiin projekteihin ja asiakkaisiin sekä tiimeissä vaihtuviin jäseniin.  On myös osattava tuotteistaa osaamistaan ja hinnoitella työnsä. Vahvan substanssiosaamisen rinnalla tarvitaan yhteistyökyvykkyyttä.

Itseasiassa globaaleilla työmarkkinoilla keikka- ja palkkatyössä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Yritteliäisyyttä, jatkuvaa oppimista ja kykyä kytkeytyä nopeasti yhteistyöhön erilaisten asiantuntijoiden kanssa tarvitaan tänä päivänä kaikenlaisissa organisaatioissa.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen niin sanotussa hybridityösuhteissa, joissa asiantuntija tekee sekä palkkatyötä että työskentelee oman toimensa ohessa erilaisissa projekteissa, voisi olla sekä asiantuntijan että työnantajan etu.

Autonomisissa asiantuntijatehtävissä kilpailu on kovaa ja menetämme väistämättä myös korkean jalostusasteen itsenäisiä työtehtäviä. Ei myöskään tarvitse olla ennustaja väittääkseen, että tulevaisuudessa automaation ja tekoälyn yhdistäminen asiantuntijoiden kokemusperäiseen osaamiseen luo merkittäviä arvonluontimahdollisuuksia.

Suomalaisten asiantuntijoiden suhteellinen etu on monimutkaisissa, monen eri alan asiantuntemusta ja yhteistyötä vaativissa haastavissa projekteissa.

Monialaisissa ja haastavissa tiimeissä työskentely, ja yli rajojen virtuaalisesti toimivien ryhmien kokoaminen ja johtaminen on aineetonta ja kilpailijoille vaikeasti kopioitavaa osaamista.

---

Kirjoittaja Kirsimarja Blomqvist työskentelee tietojohtamisen professorina LUT:ssä ja on mukana Teolllisuuden digitaalinen murros -tutkimushankkeessa. Hän vastaa Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuskonsortion ekosysteemejä tutkivasta osahankkeesta sekä Tekesin rahoittamasta InnoSpring Catch-hankkeesta, missä tutkittiin digitalisaation mahdollistamaa nopeaa organisoitumista.

Teksti on julkaistu Tekniikka & Talous -lehdessä 17.3.2017 sekä T&T:n Teknologiamurrokset-kirjoitussarjassa verkossa.