Johtaja: päästä irti kontrollista

Mitä yhteistä on hollantilaisella hoiva-alan yrityksellä, Buurtzorgilla ja tamperelaisella IT-palveluja tuottavalla Vincitillä?

Paljonkin.

Molemmat yritykset ovat saaneet alkunsa vastareaktiona vallalla oleville johtamiskäytänteille.

Buurtzorgin perustaja Jos de Blok kyllästyi kotihoidon liukuhihnamaiseen suorittamiseen, missä työn tekemistä optimoitiin minuutin tarkkuudella ja työn toteutumista valvottiin viivakoodein. Hoidettava saattoi kohdata kymmeniä eri hoitajia viikossa, mutta kenelläkään ei ollut aikaa kohdata hoidettavia ja heidän omaisiaan ihmisinä. Organisaation tehokkuuden tavoittelu johtikin tehottomaan toimintaan, missä työntekijät stressaantuivat.

Vincitin syntyhistoria on samankaltainen. Yrityksen perustaja Mikko Kuitunen koki edellisessä työpaikassaan paljon byrokratiaa ja ammattimaista johtamista. Kuitusta otti päähän etenkin esimiesten sanelupolitiikka ja salamyhkäiset päätökset.

Niinpä Mikko Kuitunen ja Jos de Blok perustivat omat yritykset ja päättivät tehdä asiat toisin. Molempien yritysten toimintatavat osoittautuvat hyvin samanlaisiksi.

Kummankin yrityksen toimintafilosofian taustalla on vahva usko siihen, että työntekijät ovat motivoituneita ja haluavat suorittaa työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Miksi siis kahlita tekemistä turhalla byrokratialla?

Sekä Vincit että Buurtzorg päättivät karsia organisaatiosta esimiehet ja voimaannuttaa työntekijät toimimaan itsenäisemmin. Kummastakin organisaatiosta tuli käytännössä itseohjaavia, missä työntekijöillä on merkittävä vapaus ja vastuu omasta työstään.

Moni voisi luulla, että kun luovutaan työn ohjeistuksesta ja seurannasta, johto samalla menettää kontrollin organisaatioon. Näin ei kuitenkaan ole. Kun toimitaan monimutkaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa, yhteinen ymmärrys organisaation päämäärästä on paljon keskeisempää kuin tarkkaan määritetyt prosessit.

"Kasvu on paska tavoite"

Kummallekaan yritykselle ensisijaiseksi päämääräksi ei muodostunut taloudellisen tuloksen tavoittelu. Mikko Kuitusen sanoin: "Kasvu on paska tavoite". Sen sijaan molempien yritysten tavoitteeksi nousi mahdollisimman hyvä asiakaskokemus. Vincit pyrkii saamaan työntekijänsä ja asiakkaansa huomenna tyytyväisemmäksi kuin tänään. Buurtzorg puolestaan pyrkii toiminnassaan korostamaan asiakkaan ja hoitajan välisen hoitosuhteen tärkeyttä siten, että kullekin hoidettavalle on vain yksi tai kaksi hoitajaa, jotka tekevät kaikki hoitotoimenpiteet.

Vaikkakaan kumpikaan yritys ei tavoittele suoraan kasvua ja hyvää taloudellista tulosta, molemmat yritykset ovat menestyneet hämmentävän hyvin. Molemmat yritykset saivat alkunsa vuonna 2007. Vincit on kasvanut yli 270 henkilön yritykseksi. Vuonna 2015 Buurtzorg oli vallannut 70 prosenttia Hollannin kotihoitomarkkinoista. Liikevaihto oli kasvanut jo noin 300 miljoonaan euroon ja yrityksessä työskenteli jo 9500 hoitajaa. Kasvusta huolimatta molemmat organisaatiot edelleen karsastavat esimiesten käyttöä.

Molemmille yrityksille yhteistä on myös henkilöstön erinomainen työtyytyväisyys. Buurtzorg on valittu monena vuonna Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Samoin Vincit Suomessa. Tänä vuonna Vincit lopulta saavutti myös Euroopan parhaimman työpaikan tittelin.

Vincit ja Buurtzorg osoittavat esimerkeillään että työelämän monimutkaistuessa organisaatioiden kannattaa etsiä uusia toimintatapoja ja rikastaa käsitystä johtajuudesta. Kun yrityksen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, organisaation oppimis- ja muuntautumiskyky on luultavasti keskeisempää kuin toiminnan tehokkuuden tavoittelu.

Tämä vaatii johtajilta uusia taitoja. Hallinnollisen otteen sijaan, johtajien pitäisikin pystyä johtamaan yhteisöllistä pohdintaa toimintaympäristön haasteista ja yrityksen tavoitteista, sekä auttaa työntekijöitä kaikin keinoin menestymään työssään ja saavuttamaan yhteisiä tavoitteita.

Tällaisessa organisaatiossa johtaminen on palveluammatti.

Lisätietoja

Sami Jantunen, tutkijatohtori, sami.jantunen@lut.fi, +358 40 502 5071

Tutkimus uudenlaisista työtavoista ja niiden vaikutuksesta työn merkityksellisyyteen ja tuottavuuteen tehtiin yhteistyössä LUT:n, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksesta ja sen lopputuloksista voi lukea lisää Tee tästä nyt Tolkkua! –julkaisusta.