Kiertotalous - Spaceship Earth

KIERTOTALOUDEN mantraa on toistettu maapallolla jo vuosikymmeniä. Sen esikuvana tunnetaan filosofi ja tiedemies Kenneth E. Bouldingin vuonna 1966 lanseeraama Spaceship Earth -metafora. Spaceship Earth on kuva maailmasta, jossa ihmisen on löydettävä paikkansa kiertävässä ja uusiutuvassa ekologisessa järjestelmässä. Nyt Boldingin opeista on tullut maapallon elinehto.

Vaikka tiedostamme ympäristön tilan aiheuttamat haasteet, kuten ilmastonmuutokseen sekä puhtaan veden ja ruuan riittävyyteen liittyvät uhat, on luonnon tuottamat resurssit vuosittain käytetty elokuun loppuun mennessä, ja loppuvuoden maapallo kasvattaa ekologista velkaansa.

"On älyllistä epärehellisyyttä uskoa, että kehitys taitetaisiin kestävään suuntaan nykyisillä toimintamalleilla. Tarvitsemme uusia teknologioita, menetelmiä ja ymmärrystä, jotta saamme katkaistua kolmoisvelkaantumisen eli taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen pääoman samanaikaisen kuluttamisen kierteen", toteaa ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen.

Nyt eikä huomenna

Nykyisessä talousjärjestelmässä noudatettu lineaarinen "ota, valmista, hävitä" -malli on tullut tiensä päähän, kun uusiutumattomat luonnonvarat ehtyvät ja kallistuvat. On aika siirtyä talouteen, jossa materiaali ja arvo kiertävät.

LUT:ssä kiertotalouden teemaa tutkitaan teknologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Linnasen mukaan ratkaisun avaimet ovat käsissä, mutta laajat sosiotekniset järjestelmät muuttuvat hitaasti.

"LUT:ssä on useita teknologiakärkiä, kuten älykäs sähköverkko ja päästötön energiajärjestelmä, jotka ovat kiertotaloudessa tarpeellisia ja välttämättömiä ratkaisuja. Lisäksi luomme toimintamalleja ja taloudellisia suuntaviivoja, joilla kiertotalous saadaan toimimaan. Kestävyystutkimuksen näkökulmasta arvioimme, mitä kannattaa tehdä ja mitä jättää tekemättä, jotta maapallon kestokyky ei ylittyisi", hän kuvailee.

On älyllistä epärehellisyyttä uskoa, että kehitys taitetaisiin kestävään suuntaan nykyisillä toimintamalleilla.

Linnanen uskoo, että muutos maapallon pelastamiseksi on vielä tehtävissä, jos kaikki toimenpiteet saadaan systemaattisesti ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Muutosta ei tehdä päivässä, mutta ensi vuosikymmenellä pitäisi olla pitkällä. Mikäli toimenpiteet jäävät toteuttamatta, edessä on isoja kriisejä.

"Vesi ja ruoka kallistuvat, elinolosuhteet käyvät haastaviksi ja matkustaminen vähenee. Ihmiset muuttuvat levottomiksi. Ilmaston muuttuminen on jo nyt muuttanut veden kiertoa siten, että monet entiset rikkaat viljelysmaat eivät ole enää niin tuottoisia. Ruuan puute aiheuttaa konflikteja ja niiden seurauksen ihmiset lähtevät pakolaisina parempien resurssien äärelle."

Asenne ratkaisee

Toteutuakseen kiertotalous vaatii Linnasen mukaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja arvoketjujen uudelleenmuotoilua. Ajattelun tulisi kaikilla tasoilla olla käyttäjälähtöistä ja luonnonvarojen säilyttämiseen perustuvaa. Merkittävässä asemassa ovat tuotteiden kestävyys, resurssitehokkuus sekä tuotteiden korvaaminen palveluilla. Ennen kaikkea Linnanen perää muutosta jätteiden hinnoitteluun: luonnonvarojen käyttö ja niiden hylkääminen jätteenä on nykyisessä systeemissä liian halpaa.

"Hinnoittelun on ensin muututtava. Lisäksi kuluttajien kysynnän tulisi kohdistua tuotteisiin, jotka edistävät resurssitehokkuutta. Kun maksavat asiakkaat haluavat tietynlaisia tuotteita, alkaa tarjontaa syntyä. Aiemmin kysyntä on syntynyt tarjonta edellä. Tätä muutosta voidaan viedä eteenpäin yhteiskunnan ohjauskeinoilla."

Kiertotalouden ajatuksena on, että resurssit kiertävät alueellisesti tai paikallisesti, jopa kuluttajalta kuluttajalle. Tällä hetkellä Suomen talous nojaa vahvasti tuontiin ja vientiin, mutta vientitase on negatiivinen eli rahaa menee enemmän kuin tulee. Sulkemalla talouden kiertoja ja tukkimalla vuotokohtia, voidaan taloudellista ahdinkoa lievittää.

"Kun uudelleenvalmistaja löytyy läheltä, on sillä kansantaloudellisesti sekä työllisyysnäkökulmasta iso merkitys. Kansantuote ja työllisyys kasvavat sekä osallistumisen aste nousee", Linnanen sanoo.

Käyttäjät kehityksen keskiöön

Kiertotalous on ratkaisuna välttämätön, mutta ei kaikkivoipa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on vain yksi ulottuvuus kestävyydestä. Linnanen muistuttaa, että kestävä kasvu ei synny materiaalivirtoja lisäämällä, vaan tuottamalla lisäarvoa niillä resursseilla mitä käytettävissä on.

"Kestävän kasvun avain on henkilöä kohti lasketun raaka-aineiden kulutuksen vakiinnuttaminen riittävän alhaiselle tasolle. Kiertotalouden avulla voidaan kuluttajakohtaista luonnonvarojen käyttöä ohjata kestävämpään suuntaan. Tällöin se vastaa tehokkuushaasteeseen ja osittain myös resilienssihaasteeseen."

Kestävän kasvun avain on henkilöä kohti lasketun raaka-aineiden kulutuksen vakiinnuttaminen riittävän alhaiselle tasolle.

Resilienssillä tarkoitetaan systeemin joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Yhteiskunnassa resilienssi syntyy, kun yhteisö mukautuu muuttuvaan tilanteeseen.

"Usein monimutkaiset ja joustavat systeemit rakentuvat yrityksen ja erehdyksen sekä vaihtelun ja valinnan kautta", muistuttaa Linnanen.

Maailmanlaajuisesti kiertotaloudessa on vielä paljon tekemistä, sillä valtaosa talousjärjestelmässä käytetyistä raaka-aineista päätyy edelleen jätteeksi. Linnanen näkee, että Suomella on hyvät valmiudet siirtyä kiertotalouteen, kunhan hyväksymme haasteen suuruuden ja moniulotteisuuden.

"Kaikkea osaamista ja teknologiaa ei ole vielä olemassa, joten kehitystä on jatkettava. Uutta kehitettäessä on vanhoista malleista luovuttava. On uskallettava koskea saavutettuihin etuihin, jotta voimme taata fiksut olosuhteet kaikille."

-

Lassi Linnanen, ympäristöjohtamisen professori, lassi.linnanen@lut.fi, +358 50 550 3305, Twitter: @LassiLinnanen

 

Lue seuraavaksi: