Biojätteen määrä seurantaan pääravintolassa

LUT:n pääravintolassa ryhdytään mittaamaan päivittäin syntyvän biojätteen määrää. Seuranta toteutetaan yhteistyössä ravintolapalveluja tarjoavan Sodexo Oy:n kanssa. Päivittäiset mittaustulokset kirjataan ylös pääravintolan seinälle asennettavaan biojätetauluun.

Taulussa on kaksi tieto-osaa. Toiseen kirjataan ylös päivittäinen, kuukausittainen sekä vuoden aikana syntyneen biojätteen määrä henkilöä kohden. Toisessa osassa päivittäistä jätemäärää kuvataan diagrammilla, joka kertoo viikon aikana syntyneen jätteen määrän grammoina per henkilö.

Tauluun merkitään vain pääruokalassa ruokailusta syntyvän biojätteen määrä. Tavoitteena on vähentää nykyisin syntyvän biojätteen määrä puoleen. Tavoitteeseen päästään pienentämällä henkilökohtaisen biojätemäärän osuus alle 20 grammaan päivässä.

Sodexon mittauksissa syksyllä 2012 biojätettä syntyi enimmillään 60–70 kg päivässä. Määrä vaihteli
päivittäin, sillä tietyt ruokalajit, esim. broilerinkoivet, lisäsivät painoa.

Hävikin vähentäminen ruuan valmistuksessa, kulutuksessa ja muussa ravintolatoiminnassa on sekä ekologinen että taloudellinen kysymys. Kysymys on yliopiston kannalta ennen kaikkea ekologinen.

Vain ruokaa biojätteeksi, muut energiajätettä

"Biojätemäärää seuraamalla halutaan herättää kaikki ajattelemaan, kuinka paljon kuluu energiaa, kun ruoka kasvatetaan ja kuljetetaan, valmistetaan ruuaksi ja lopulta heitetään pois. Samalla pyritään tehostamaan jätteiden lajittelua myös muidenkin kuin biojätteiden osalta", kertoo ravintolapäällikkö Eeva Paju LUT:n Sodexo-ravintolasta.

Paju muistuttaa, että biojätteeseen kuuluu vain ruokajäte. Servetit ja muut roskat kuuluvat energiajätteeseen, vaikka tuotteissa suositaankin biohajoavia materiaaleja.

"Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi kaikki kuivat materiaalit, kuten pahvituotteet ja servetit, on parempi laittaa energiajätteeseen. Elinkaarimallinnuksemme vastaavien jätemateriaalien hyödyntämisestä ovat osoittaneet, että kuivahkojen palavien jätteiden energiahyötykäyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja sitä kautta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä," kertoo professori Mika Horttanainen LUT Energialta.

"Kompostointi puolestaan kuluttaa energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ruokajätteiden kompostoinnilla saadaan niiden sisältämät ravinteet kiertoon, mutta paperissa ja kartongissa ei ole merkittäviä määriä ravinteita", lisää Horttanainen.