Yliopiston ympäristöjärjestelmä rakentuu pala palalta

Yliopiston ympäristöjärjestelmän rakentaminen on edennyt ympäristönäkökohdista ympäristöpäämäärien sekä tavoitteiden tarkentamiseen ja tarvittavien toimenpiteiden laatimiseen.

Merkittävimpiä ympäristönäkökohtia on kuluneen kevään aikana kartoitettu yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Näkökohtia selvitettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle tehdyin kyselytutkimuksin ja haastatteluin sekä kyselyjen yhteydessä järjestettyjen ympäristöworkshopien muodossa.

Henkilökunnan haastattelukierroksen yhteydessä ympäristötiimi kävi läpi myös LUT:n fyysisiä  laboratoriotiloja ja niiden ympäristönäkökohtia. Haastatteluja, laboratoriokäyntejä sekä workshoppeja käytiin henkilökunnan keskuudessa kuluneen kevään aikana yhteensä reilut 30 kappaletta ja niitä jatketaan vielä pitkin syksyä.

Henkilökunta ja opiskelijat samoilla linjoilla

Opiskelijoiden kysely toteutettiin huhti-toukokuussa ja henkilökunnan kysely touko-kesäkuussa. Lisätietoja opiskelijakyselyn tuloksista löydät täältä.

Henkilökunnan sähköinen kysely lähetettiin kaikille LUT:n työntekijöille suomeksi ja englanniksi. Vastausaikaa oli reilu viikko, ja vastauksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 83 kappaletta. Vastaajia oli jokaisesta tiedekunnasta sekä hallinnosta ja palveluyksiköistä.

Tulosten perusteella henkilökunnan mielestä yliopiston merkittävimpiä ympäristövaikutuksia tuottavia toimintoja ovat sähkö, vesi ja lämpö (24 %), jätteiden vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys ja käytöstäpoisto (21%) sekä liikenne (20  %), kun maksimiarvo kysymyksessä oli 25%. Eroavaisuudet opiskelijoiden ja henkilökunnan näkemysten välillä olivat tässä pieniä.

Viisi merkittävintä ympäristöasiaa, joihin LUT:n pitäisi henkilökunnan mielestä vaikuttaa, ovat sähkö, vesi, lämpö, siisteys (jätteet ja niiden käsittely) sekä liikenne ja hankinnat. Nämä koettiin myös eniten ympäristövaikutuksia aiheuttaviksi ympäristönäkökohdiksi yhdessä opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kanssa.

Sähkönkulutuksen, ilmastoinnin, lämmityksen sekä jäähdytyksen ja valaistuksen osalta henkilökunta toivoi parannusta käytön mukaiseen optimointiin. Sen sijaan siivousta, puhtaanapitoa, tulostuspaperien määrää ja melua henkilökunta ei kokenut ympäristövaikutuksiltaan merkittävinä.

Melusta tuli henkilökunnan kyselyn kautta mainintoja vain muutamien laboratorioiden osalta. Kuitenkin 28 % prosenttia vastanneista toivoi LUT:n vaikuttavan rakennustöistä aihetutuvaan meluun.

Liikenteen osalta LUT:n toivottiin  lisäävän pyöräkatoksia kampukselle sekä laajentavan etätyömahdollisuuksia (yhteensä 72 % vastanneista). Vastaavasti 42 % vastaajista olisi itse halukkaita vaikuttamaan etätyömahdollisuuksien lisäämiseen.

Kyselyn jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus osallistua workshoppeihin, joita henkilökunnalle järjestettiin kaksi: toinen suomeksi ja toinen englanniksi. Kaikkiaan yliopiston henkilökunnasta tavoitettiin ympäristönäkökohtien kartoitusvaiheessa workshoppien, haastattelujen ja työryhmien kautta noin 80 henkeä.

Johdonmukaisesti eteenpäin

Myös yliopiston johdolle järjestettiin kevään aikana oma workshop, jossa pohdittiin kyselyiden, workshoppien, haastatteluiden ja tutustumiskäyntien avulla tunnistettuja ympäristönäkökohtia sekä yliopistolle rakennettavaa ympäristöpolitiikkaa. Johto on ideoinut myös järjestelmään kirjattavia ympäristöpäämääriä ja tavoitteita näille päämäärille.

Kyselyt ja workshopit ovat toimineen hyvänä perustana ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden asettelulle sekä ohjelmien suunnittelulle. Parhaillaan valitaan sopivia mittareita, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista voidaan tulevina vuosina seurata.

Järjestelmän rakentamisesta vastaa yliopiston ympäristöpäällikkö Kati Koikkalainen. Järjestelmä on tavoitteen sertifioida keväällä 2014.