Usein kysytyt kysymykset

Milloin Green Campusta aloitettiin rakentamaan?

Toukokuussa 2011. Se sai alkunsa kaikille avoimesta ideakilpailusta. Voittoisa Green Campus -ehdotus oli viiden LUTin professorin idea.

Kannattaako aurinkovoima Suomessa?

Kyllä. Auringon kokonaissäteilytaso on Lappeenrannassa ja Frankfurtissa on vuositasolla lähes sama: talvella se on meillä hieman vähemmän mutta kesällä enemmän. Kesällä on Suomessa pitkät päivät.

Miten paneelit kestävät talvella, kun niiden päälle sataa lunta?

Lumi kasautuu paneeleiden päälle, mutta emme lapioi lumia pois, sillä samaan aikaan kun tulee lunta, on myös vähän valoa. Putsaamisella saatu hyöty jää niin pieneksi, ettei se ole kannattavaa. Paneelit kestävät lumikuormaa jopa paremmin kuin katto: yksi paneeli kestää 500 kg tasaista kuormaa.

Miksi LUTin kattovoimalan paneelit on asennettu siihen kulmaan, missä ne ovat ja mikä on optimikulma?

Lappeenrannassa optimikulma on vähän yli 40 astetta. LUTilla kattovoimalan paneelit ovat 15 asteen kulmassa siksi, että voimalalle tehtiin kokonaisoptimointi, jossa huomioitiin kaikki kustannukset. Pienemmällä kulmalla telineet tulivat edullisemmaksi, saatiin enemmän paneelipinta-alaa rajatulle kattopinnalle ja mikäli paneelit olisivat pystymmässä, ne varjostaisivat toisiaan. Asennus pienemmällä kulmalla ei vaadi myöskään yhtä paljon lisäpainoja. Isommassa kulmassa olevat tarvitsevat enemmän painoja, ettei tuuli vie niitä. Vuosituotannossa LUT menettää noin 6 %, kun paneelit ovat 15 asteen kulmassa.

Mistä paneelit on hankittu?

Suurin osa paneeleista on Tianwei -merkkisiä, jotka on valmistettu Kiinassa ja ne valittiin kilpailutuksen perusteella. Osa on mikkeliläisen Valoe Oyj:n (ent. Cencorp) paneeleita. Telineet katto- ja autokatosvoimaloissa ovat saksalaisia ja seinä-asennuksissa on käytetty suomalaisen Ruukin telineitä.

Miksi katolla on paneelien painoina niin hienoja kiviä?

Kivet ovat Ylämään Graniitin lahjoittamia jätepaloja. Myös Schwäbich Hall -puiston puro on tehty kahden ylämaalaisen kivialan yrityksen jätekivimateriaaleista.

Mistä tulee Schwäbisch Hall -puiston nimi?

Schwäbisch Hall -puisto on osa Tervahaudanpuistoa, ja se on tehty yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Schwäbisch Hall -nimi tulee Lappeenrannan saksalaisesta ystävyyskaupungista, jossa on Lappeenranta -niminen silta.

Miksi yliopiston käytävällä on kaksi ostoskärryn näköistä tuolia?

Tuolit on tehty juurikin vanhoista ostoskärryistä ja niillä halutaan demota jätemateriaalien uusiokäyttöä.

Mitä tapahtuu LUTin jätteille?

Jätettä tulee noin 205 tonnia vuodessa.  Siitä L&T hakee kuivajätteet ja biojätteet. Kuivajäte viedään Onnenpojat Oy:lle, joka erottelee kuivajätteestä poltettavat pois (10% kaatopaikalle ja 90% menee kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi). Biojäte menee Etelä-Karjalan Jätehuollon kompostointilaitokselle.

Hyötypaperi hakee energiajakeen, paperin, tuhottavan paperin, pahvit sekä SER-jätteet. Energiajätteestä jalostetaan kierrätyspolttoainetta (REF), joka menee Finnsementille poltettavaksi. Paperijäte kuljetetaan UPM Kaipolan tehtaille, jossa sitä käytetään uusiosanomalehtipaperin valmistuksessa. Tuhottavat paperit silputaan ja toimitetaan Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaille, jossa siitä valmistetaan pehmopaperia. Pahvi toimitetaan Karhulaan Sonocon tehtaille hylsykartongin raaka-aineeksi ja SER toimitetaan tuottajan järjestämään keräykseen.

Miksi servetit lajitellaan energiajätteeseen LUTin ravintoloissa?

LUTissa on tehty tutkimuksia, joissa on vertailtu kompostointia ja energiahyötykäyttöä. Näissä tarkasteluissa jätteen energiahyötykäyttö, jossa saadaan korvattua fossiilisia polttoaineita, on todettu kompostointia paremmaksi vaihtoehdoksi kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.

Onko laskettu yliopiston hiilijalanjälkeä?

Ei ole. Hiilijalanjäljen mittaaminen ei tällä hetkellä ole mielekästä, sillä yliopistolla ei ole riittävää mittarointia osaan sen toimintoihin liittyen, jotta saataisiin relevantteja tuloksia. Tulevaisuudessa tavoitteena on aloittaa seuraamaan, mistä yliopiston hiilijalanjälki aiheutuu, mistä se koostuu ja mihin se kehittyy.

On hyvä huomioida, että LUTin hiilijalanjälkeen vaikuttavat useat erilaiset toiminnot, jotka ovat osittain ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi lentoliikenne on yksi merkittävistä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista ja sitä tulisi vähentää, mutta samaan aikaan yliopiston kansainvälisyyttä tulisi lisätä. Nämä ristiriidat on hyvä tiedostaa asetettaessa vähennystavoitteita.

Miten Green Campus näkyy opetuksessa?

Green Campus on yliopiston ajattelu- ja toimintamalli, ja näkyy kaikessa toiminnassa. Iso osa opetuksesta ja tutkimuksesta keskittyy kestävän kehityksen ongelmien ratkaisuun.

Miksi yliopisto on rakentanut aurinkopaneeleilla varustettuja autokatoksia?

Hankkeen tavoitteena on pilotoida autokatosta aurinkopaneelien telineenä ja aurinkopaneeleja katteena. Halusimme todentaa, että parkkipaikkojen niin sanotulle hukkapinta-alalle on mahdollista saada myös hyötykäyttöä energiantuotannossa, sillä monestikin rakennusten katot eivät mahdollista aurinkosähköasennuksia.

Aurinkosähköpaneelit sopivat esimerkiksi kauppakeskuksiin ja julkisiin rakennuksiin maksimikulutuksen ajankohdan ja aurinkosähkön parhaan tuoton ajoituksen vuoksi erinomaisesti.

Kuinka paljon kampuksen hissit käyttävät energiaa?

Koneen uudet hissit ovat erittäin energiatehokkaita. Lisätietoja löytyy Koneen nettisivuilta. Suosittelemme kuitenkin käyttämään portaita.

Miksi tietokoneet ovat päällä yötä päivää myös kesällä?

Osaa tietokoneista käytetään tieteelliseen laskentaan, jolloin koneet ovat käynnissä yötä päivää. Niihin koneisiin, joita ei tarvita laskennassa, on asetettu virransäästöasetukset siten, että koneet sammuvat automaattisesti. Toteutuksesta vastaa LUTin tietohallinto.

Miksi valot palavat kampuksella välillä turhaan?

LUT on tiloissa vuokaralaisena ja valaistuksen ylläpito kuuluu vuokrantajalle eli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle (SYK Oy). Yhteistyössä olemme uusineet valaistusta ja valaistuksen ohjausta, mutta silti valaistuksen ohjauksissa ilmenee virheitä silloin tällöin. Osalla käytävistä käytetään nykyään led-valoja ja muita vähemmän kuluttavia valaisinversioita. Parkkialueista uusi P6-alue varustettiin suoraan led-valaisimilla.

Lisäksi yliopiston wc-tilojen valaistuksiin lisätään parhaillaan liiketunnistimia ja auloihin sekä muihin julkisiin tiloihin lisätään valoisuusantureita sekä parannetaan valaistusten ryhmityksiä.

Kuinka yliopistossa minimoidaan tulosteiden määrä?

Allekirjoitettavista asiakirjoista työsopimus on ainoa, mikä nykyään täytyy tulostaa ja allekirjoittaa käsin. Yliopistolla on tehty päätös, että sähköpostikuittaus käy allekirjoituksena. Tulostukseen on lisäksi asetettu kaksipuoleinen tulostus oletukseksi ja henkilökohtaisten tulostimien määrä on minimoitu. Myös opetuksessa suositaan sähköisiä materiaaleja.

Miksi kampuksella on toisinaan katuvalot päällä päiväsaikaankin?

Kaupunki vastaa kampusalueen katuvalaistuksesta sekä teiden ja jalkakäytävien kunnosta. Valaistuksen ohjauksissa ilmenee toisinaan virheitä. Tiedot valaistuksessa ilmenevistä virheistä sekä teiden kunnostustarpeista välitetään tarpeen mukaan kaupungille.

Miksi kampuksella on liian vähän/paljon parkkipaikkoja?

Kampusalueen liikennejärjestelyitä pohditaan parhaillaan yhteistyössä SYK Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. Myös julkisen liikenteen uusia mahdollisuuksia selvitellään.

Miksi tuulivoimala pysähtyy sähkökatkon aikana?

Green Campuksen oma tuulivoimala vaatii pyöriäkseen tuulta yli 3 m/s. Tätä heikommalla tuulella mylly ei pyöri lainkaan. Kun tuulen nopeus ylittää 20m/s, myllyn pyöriminen pysäytetään ja lavat käännetään poikittain tuuleen nähden. Voimala siis pyörii ja tuottaa sähköä, kun tuulta on 3–20 m/s.

Kun sähköverkon puolelta häviää jännite eli tulee sähkökatkos, myllyn tuotannon pysäyttää suojarele. Vikatilanteissa suojarele havaitsee sähköverkon vian, viestii siitä eteenpäin ja suojaa sekä laitteita että ihmisiä. Suojareleistys on mikrotuotannon verkkoon liittämisen ohjeistuksessa turvallisuussyistä, sillä mikäli verkolle joudutaan tekemään sähkökatkon korjaamiseksi/aikana huoltotöitä, eivät mikrotuotantolaitteet (aurinkovoimalat, tuulivoimalat jne.) saa syöttää verkkoon virtaa.