Mahdollisuuksien tunnistaminen ja signaalien keräys

Virtaselle on vinkattu pääkaupunkiseudulla järjestettävästä ennakointitilaisuudesta. Siellä maan johtavat tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan ennakoinnista. Sieltä hän saa lisää tietoa. Virtanen suuntaa Volvonsa nokan kohti Helsinkiä.

Virtasen ensimmäisenä tehtävänä on siis saada kiinni hänelle merkittävistä heikoista signaaleista. Mitähän ne asiakkaat tulevaisuudessa haluavat? Onkohan minulla oikeat kumppanit? Teknologia? Markkinat? Mitähän kilpailijat aikovat?

Ennakointitilaisuudessa on paljon ihmisiä. Virtanen tapaa muutaman vanhan opiskelukaverin. Niillä tuntuu pyyhkivän hyvin. Muutama tutkija puhuu. Suurin osa termeistä on hepreaa Virtaselle. Paljon kauniita sanoja ja science fictionia.

Esitysten jälkeen keskustellaan pienryhmissä. Se tuntuu mielekkäälle Virtasesta. Raapaistaan jo asioita, joilla on jotain tekemistä todellisuuden kanssa. Virtanen luulee jo saaneensa muutaman idean.

Uuden tiedon hankinnalla (acquisition) tarkoitetaan toimijan kykyä tunnistaa ja löytää sellaista organisaation ulkopuolella tuotettua, organisaation näkökulmasta uutta tietoa, joka on organisaation toiminnan kannalta merkityksellistä. (Zahra & George 2002.)

Absorptiivisen kapasiteetin ensimmäinen rakennuspalikka onkin se, että uuden tiedon potentiaalinen arvo tunnistetaan ja tunnustetaan yrityksissä (vrt. Todorova & Durisin 2007). Tämä on kuitenkin usein vaikeaa yrityksessä vallitsevien 'itsestäänselvyyksien' eli osaamisperustan, rakenteiden, johtamis- ja toimintamallien vuoksi. 

Yrityksiltä jäävät usein erottamatta selkeästi yhtäältä sellaiset "tiedonmuruset", joita voidaan menestyksekkäästi muuttaa niin, että ne sopivat yrityksen aiempiin tietorakenteisiin ja toisaalta sellaiset "tiedonmuruset", jotka vaativat muutoksia yrityksen jo olemassa olevissa tietorakenteissa (Todorova & Durisin 2007).

Taustoitusta

Tietämättään Virtanen hortoilee absorptiivisen kapasiteetin tiedonkeruu-vaiheessa. Tiedon keruu sisältää myös itselle potentiaalisten mahdollisuuksien tunnistamisen. Jotta näitä löytää, täytyy olla avoin niiden löytämiselle. Ihminen on taipuvainen löytämään ja havainnoimaan asioita, joita hän etsii. Hän saattaa löytää ja havainnoida asioita jopa silloin, kun niitä ei oikeasti ole. Jos etsii mahdollisuuksia ja uusia ideoita liiketoiminnan uudistamiselle, on suurempi todennäköisyys löytää niitä odottamattomistakin paikoista.

Monet välittäjäorganisaatiot Suomessa tarjoavat palveluita, joissa ne haravoivat kansainvälistä signaalikenttää ja välittävät näitä signaaleja yrityksille. On olemassa hyvin ajateltuja ja pitkälle vietyjä malleja. Kuitenkin usein sanotaan, että välittäjäorganisaatioiden keräämät signaalit ovat liian yleisellä tasolla ja ne esitetään tutkijoiden kielellä.

Usein pk-yrittäjän arki on niin hektistä, ettei heikkoja signaaleja etsitä systemaattisesti. Termi ennakointi yhdistetään myös johonkin, mikä ei ole lähellä käytäntöä. Sysäyksen uudistumiseen antaakin usein vasta pakko. Ennakointityökalujen kenttä on vielä epäselvä ja yrittäjän voi olla hankala päästä alkuun ennakoinnissa. Esitteistä on vaikea saada selkoa, mitä hyötyä työkalusta voisi olla juuri Virtasen yritykselle. Virtanen voisi löytää – jos tietäisi mistä etsiä – konkreettista apua jo tehdyistä yrityscaseista ja työkaluista.

Välittäjäorganisaatioiksi (Pärttö & Hautamäki, 2011, 29-30) luonnehditaan innovaatioiden kehittämisen asiantuntijaorganisaatioita, jotka toimivat innovaatioiden edistämiseksi, innovaatioprosessin nopeuttamiseksi ja prosessin riskien vähentämiseksi.  Välittäjäorganisaatiot edistävät innovaatioiden kehittämistä tarjoamalla yrityksille kanavia tietoon ja osaamiseen. Ne toimivat tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien välimaastossa. 

Välittäjäorganisaatioita ovat alueellisesti toimivat tiedepuistot, teknologiakylät, teknologia- ja innovaatiokeskukset, yrityshautomot, erilaiset alueelliset kehitysyhtiöt ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen teknologiansiirtoyksiköt. Välittäjäorganisaatioiden toivotaan tehostavan innovaatioympäristön toimintaa ja parantavan innovaatioiden kehittämisen toimivuutta ja tuottavuutta.

Case - Hakukonetesti

Mistä pk-yrittäjä Virtanen voisi löytää itselleen tietoa erilaisista palveluntarjoajista liittyen ennakointitiedon käyttöön? Todennäköisesti Virtanen hyödyntäisi tässä tehtävässä verkostojaan. Tiedonhakua on kuitenkin myös helppo suorittaa itsenäisesti erilaisten hakukoneiden avulla, ja tätä keinoa ajattelimme kuvitteellisen pk-yrittäjämmekin kokeilevan.

Testasimmekin, millaista tietoa Virtanen saa erilaisista ennakointitiedon hankintaan ja analysointiin liittyvistä palveluntarjoajista käyttämällä erilaisia hakusanoja ja yhtä yleisimmin käytössä olevista hakukoneista. Hakukoneita käytettäessä on toki muistettava, että haun tulokset riippuvat myös mm. aiemmista hauista, joten täsmälleen samoja tuloksia emme voi olettaa Virtasen saavan hakuprosessinsa aikana.

Hakusanoina käytettiin muun muassa seuraavia sanoja ja niiden eri yhdistelmiä: tulevaisuus, ennakointi, tieto, trendi, liiketoiminta, palvelu, markkinat ja hyödyntäminen. Hakujen tuloksista tutustuttiin lähemmin kahteenkymmeneen ensimmäiseen tulokseen.

Hakukonetestin perusteella pk-yrittäjä Virtanen ei löydä yksinkertaisilla hakusanoilla etsimällä kovinkaan monipuolista tietoa ennakointitiedon hyödyntämiseen liittyvistä palveluntarjoajista. Tuloksena oli runsaasti tietoa eri tahojen aiemmin toteuttamista ennakointihankkeista erilaisten raporttien muodossa. Lisäksi tarjolla oli paljon yleistä tietoa siitä, mitä ennakointi on.

Kaikista tarjotuista palveluista ei myöskään ollut tarjolla kovin tarkkaa kuvausta. Hakutuloksina löytyneet palvelut on esitetty alla olevassa taulukossa.

Case - Osaamiskeskukset ennakointitiedon välittäjinä

Keväällä 2012 toteutettiin osaamiskeskustoimijoille suunnattu kysely liittyen osaamiskeskuksissa käytössä olleisiin käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamalleihin. Web-pohjainen kyselylomake lähetettiin saatekirjeen kera 139:lle osaamiskeskusohjelman parissa työskentelevälle asiantuntijalle.

Vastausprosentiksi saatiin 26,5. Vastaajia pyydettiin kertomaan muun muassa keinoista ja menetelmistä, joilla osaamiskeskus on välittänyt tulevaisuutta koskevaa ennakointi- ja trenditietoa yrityksille, ja millä menetelmillä tätä tietoa on pyritty analysoimaan yrityksissä.

Vastausten perusteella osaamiskeskuksilla on käytössään useita erilaisia keinoja ennakointi- ja trenditiedon välittämiseen yrityksille (yhteensä 61 mainintaa). Vastauksista suuri osa liittyi tiedon tarjoamiseen esimerkiksi tutkimusten ja selvitysten tuloksista viestimällä, tiedotteilla ja erilaisten verkkoalustojen avulla. 

Myös erilaisten tilaisuuksien (esim. seminaarit) ja työpajojen (esim. ennakointityöpajat ja signaalisessiot) järjestäminen olivat yleisiä tiedonvälityksen keinoja. Näiden lisäksi mainintoja saivat myös suorat yrityskontaktit ja keskustelut yritysten edustajien kanssa, sekä erilaiset yhteistyöprojektit.

Tiedon analysointiin ja tulkitsemiseen liittyviä menetelmiä kysyttäessä mainintoja kertyi 17 kappaletta. Nimettyjä menetelmiä tai työkaluja näistä oli kahdeksan, kuten Jauhin-menetelmä ja Ideala-sessiot. Loput maininnat koskivat yleisempiä tapoja ja keinoja, kuten "yleiset keskustelut" ja "miniklusteriyhteistyö". Muutama vastaaja myös vastasi, että heillä ei ole tietoa yritysten tavoista käsitellä niille tarjottua uutta tietoa.

Vastaajilta kysyttiin myös, keiden yhteistyökumppaneiden avulla osaamiskeskus on auttanut yrityksiä hyödyntämään luovan työskentelyn menetelmiä. Suosituimpia yhteistyökumppaneita vastausten perusteella ovat erilaiset konsulttiyritykset ja yliopistot. Myös ammattikorkeakoulut, Tekes ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toimineet osaamiskeskusten yhteistyökumppaneina.

Kyselyn tulosten perusteella osaamiskeskuksilla on runsaasti keinoja tulevaisuutta koskevan ennakointi- ja trenditiedon välittämiseen alueen yrityksille, mutta menetelmät tiedon analysoinnin ja omaksumisen edesauttamiseksi yrityksissä ovat vähäisemmät. Osaamiskeskukset toimivat alueilla välittäjäorganisaatioiden roolissa, joten uuden tiedon hankintaan, tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvistä menetelmistä olisi kyselyn tulosten perusteella epäilemättä hyötyä myös osaamiskeskustoimijoille alueellisen yritystoiminnan kehittämisessä.

Johtopäätöksiä työkaluista mahdollisuuksien tunnistamiseen ja signaalien keräykseen

Virtanen on aivan puhki. Tilikausi on päätöksessään ja häntä tarvittaisiin nyt ihan perusrutiinin pyörittämiseen. Sen sijaan hän juoksee jossain työpajoissa kuulemassa ihmisiä, joilla ei tunnu olevan ymmärrystä hänen arjestaan. Tehdä oma signaaliselvitys? Millä ajalla? Konsultteja kyllä löytyy, mutta ne veloittavat enemmän kuin käteistä kulkee tällä hetkellä.