Puhdas vesi – tuote, jota kaikki janoavat

Vesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Ilman vettä ei maapallolla olisi elämää. Maapallon vesivarat ovat kuitenkin rajalliset ja siksi vedestä on tullut yksi suurista kohtalonkysymyksistä, jotka ihmiskunta joutuu ratkaisemaan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. LUT:ssä puhdas vesi on yksi tutkimuksen neljästä kärkiteemasta.

"Motivaatio löytää oikeat ratkaisut on kova", sanoo professori Mika Sillanpää.

Pula vedestä on todellinen

Noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta on vettä. Siitä vain noin 2–3 prosenttia on makeaa eli juomakelpoista. Tästä määrästä vain yksi prosentti on helposti hyödynnettävässä muodossa joissa ja järvissä, loput ovat kiinteää jääpeitettä tai jäätikköä. Koko maailman vesivarannoista ihmisten käytettäväksi jää näin vain noin yksi prosentti.

Tuosta yhdestä prosentista maatalous ja teollisuus käyttävät valtaosan, noin yhdeksän kymmenystä. Kotitalouksien käytettäväksi jää noin kymmenys. Jos ihmisen käytettävissä olevia vesivaroja ajatellaan 10 litran ämpärinä, siitä 9 litraa menee maatalouden ja teollisuuden käyttöön ja ainoastaan yksi litra jää jaettavaksi kaikkien maailman ihmisten kesken.

Makean veden varoja on maapallolla jakamassa liki 7,5 miljardia ihmistä. Tästä joukosta arviolta yli kaksi miljardia kärsii puhtaan veden puutteesta. YK on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä eli noin viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta.

Raha ratkaisee

Veden käyttö maapallolla on viimeisen sadan vuoden aikana jopa kuusinkertaistunut. Kasvu jatkuu, sillä väestönkasvu, kaupungistuminen ja teollisuuden nopea kasvu lisäävät veden kysyntää ja asettavat haasteita sen riittävyydelle. Ilmastonmuutos aiheuttaa tulvia ja kuivuutta, saa aikaan muutoksia sademäärissä ja maaperän kosteudessa sekä myötävaikuttaa jäätiköiden sulamiseen. 

"Lisäksi vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti: vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä, kun taas Pohjoismaissa ja esimerkiksi Kanadassa vettä on runsaasti saatavilla ja sen käyttö on järjestetty kestävällä tavalla", Sillanpää huomauttaa.

Makea vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu liian hitaasti sen käytön määrään verrattuna. Siksi on keksittävä ratkaisuja, joilla olemassa olevat vesivarat saadaan riittämään ja puhtaan veden saanti turvattua koko maailman väestölle.

Makean veden tehokas käyttö ei yksin riitä ratkaisuksi. Tarvitaan keinoja myös veden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä meriveden suolanpoistoon. Toisin sanoen, biotalous eli uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön perustuva talous, kiertotalous ja uudenlainen puhdas teknologia kulkevat kehityksessä rinta rinnan.

"Teknologiat tilanteen ratkaisemiseksi ovat jo olemassa. Melkein mistä tahansa vedestä voidaan tehdä kuinka puhdasta tahansa, mutta se maksaa. Suurin haaste on saada vesi oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Kaikki muut puhtaan veden ongelmat nousevat tästä kysymyksestä", Sillanpää sanoo.

Ongelmia on moneen lähtöön: toisaalta ratkaistavana ovat teollisuuden jätevesien puhdistaminen ja kierrättäminen, toisaalta ongelmia aiheuttavat kehitysmaiden saniteettiongelmat – ulosteiden saastuttaessa vesivaroja leviävät taudit helposti. Vesiä saastuttavat myös maatalouden torjunta-aineet ja lannoitteet, kaivostoiminta, ilmansaasteet ja erilaiset onnettomuudet.

Vesi – syy sotia?

Vedensaatavuuden heikentyessä, kilpailu olemassa olevista vesivaroista kiihtyy. Maailman vesivarojen hallinta ja veden saatavuus ovatkin yhä useammin syy valtioiden välisiin selkkauksiin. Veden puute on syy konflikteihin etenkin alueilla, jotka ovat riippuvaisia naapurialueilta saatavasta vedestä.

Yksi syy tähän on ilmaston muuttuminen, mikä on jo nyt muuttanut veden kiertoa siten, että monet entiset rikkaat viljelysmaat eivät ole enää niin tuottoisia. Veden ja ruuan puute aiheuttavat levottomuuksia ja niiden seurauksen ihmiset lähtevät pakolaisina parempien resurssien äärelle.

"Tulevaisuuskuvissa törmäämme nopeasti esimerkiksi tähän ilmastonmuutoksen aiheuttamaan liikehdintään. Puhtaan veden saanti ja maailmanlaajuiset muuttoliikkeet tulevat todennäköisesti kymmenkertaistumaan."

Sillanpää tietää mistä puhuu: hän on tehnyt tutkimusmatkoja paljon muun muassa Afrikassa ja Aasiassa, ja esimerkiksi johtaa Tiibetissä monikansallista tutkimusta, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia jäätikköihin ja vedenlaatuun Himalajalla. Aasian kahdeksan suurinta jokea saavat alkunsa Tiibetin ylängöltä, ja niiden vaikutusalueella asuu kolmannes maapallon väestöstä.

Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Emme.

Sillanpään mukaan mahdollisuudet ratkaista vesipula riippuvat usein siitä, nähdäänkö vesi tuotteena vai perusoikeutena. Tässä kiertotalous-ajattelu on yksi mahdollisuus.

YK:n yleiskokous on julistanut puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010. Sillanpään mielestä puhtaan veden ajattelu tuotteena on suorempi tie ratkaisuun. Tämä vastakkainasettelu herättää paljon keskustelua niin maailmalla kuin Suomessakin.

"Minä näen veden tuotteena. Uskon, että sillä ajattelulla kehitämme parempia ratkaisuja ja pääsemme oikeudenmukaisempaan lopputulokseen."

Tällä hän tarkoittaa, että veden asema yhtenä kiertotalouden resurssina luo paremmat edellytykset maailman vesikriisin ratkaisemiselle kuin ylhäältäpäin saneltu säännöstely. Kiertotaloudessa vanhoja tuotteita käytetään uudelleen, niitä kierrätetään ja uusia tuotteita tehdään jo olemassa olevista raaka-aineista ja jätteistä. Samaa ajattelua tulisi soveltaa myös veteen ja sen käsittelyyn.

Veden rooli kiertotaloudessa ei ole kuitenkaan aukoton: esimerkiksi Suomessa puhtaan veden helppo saatavuus ja edullisuus sekä jätevesien liian alhainen hinnoittelu eivät motivoi yrityksiä veden säästämiseen ja jätevesien puhdistamiseen siellä, missä jätevedet syntyvät. Tässä talouden näkökulmalla on merkittävä rooli. Kiertävässä taloudessa myös vedellä tulisi olla oikea asema ja hinta.

Sillanpää johtaa LUT:n vihreän kemian laboratoriota, joka on osa LUT:ssä toimivaa, Suomen suurinta akateemista vesitutkimuksen keskittymää. Tutkimus keskittyy erityisesti kemikaali-, metsä- ja kaivosteollisuuden jätevesien ja vesikiertojen puhdistamiseen. Ratkaisuja etsitään myös ruoka- ja lääketeollisuuden vesien käsittelyyn.

Ratkaisuja ovat uudet erotus- ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöystävällinen tekniikka. Niiden avulla voidaan vähentää veden kulutusta, tuottaa puhdasta juomavettä ja puhdistaa jätevedet siten, etteivät ne pilaa vesistöjä. 

Olemme yliopisto, jossa uteliaisuus kohtaa rohkeuden. Olemme maailma, jossa innostuneet innostavat toisiaan. Olemme kunnianhimoinen ja kannustava yhteisö, joka tekee parempaa huomista vihreällä kampuksella. Ole yksi meistä. LUT:ssä voit opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä tai molempia.