Kädenjälki tuo valokeilaan ympäristöhyötyjen aikaansaajat

Kädenjälki kertoo tuotteen positiivisista ympäristövaikutuksista. LUT-yliopiston Elinkaarenhallinnan tutkimusryhmä on ollut vahvasti kehittämässä tätä tulevaisuuden laskentatyökalua organisaatioiden viestinnän avuksi.

Useimmille yrityksille on jo arkipäivää pienentää omaa ympäristöjalanjälkeään. Tuotteet ja palvelut tuotetaan käyttäen vain tarpeellinen määrä resursseja minimoiden samalla päästöjen ja jätteen syntyä. Samanaikaisesti monet tulevaisuuteen katsovat yritykset kehittävät ja valmistavat ratkaisuja, joilla myös niiden asiakkaiden jalanjälki saadaan pienenemään. Esimerkkinä mainittakoon polttoaineen valmistaja, jonka uusiutuviin, jätepohjaisiin raaka-aineisiin pohjautuva polttoaine vähentää autoilijan pakokaasupäästöjä. Tai pakkausmateriaalin valmistaja, jonka pakkaus pidentää elintarvikkeen hyllyikää ja vähentää ruokahävikkiä.

Nämä edelläkävijäyritykset ovat tähän asti joutuneet viestimään sekalaisin keinoin tekemästään hyvästä.

LUT-yliopiston Elinkaarenhallinnan tutkimusryhmä yhdessä VTT:n ja suomalaisten yritysten kanssa ovat hakeneet ratkaisua kehittämällä kädenjälkiajattelua. Määritelmämme mukaan kädenjäljellä tarkoitetaan niitä ympäristöhyötyjä, jotka organisaatiot voivat aikaansaada ja viestiä tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pienentävät muiden toimijoiden jalanjälkeä. Kädenjäljellä siis lasketaan ja viestitään tuotteen saavuttama ympäristöetu vaihtoehtoiseen baseline-tuotteeseen nähden.

Suomalaisyritykset hyvin kiinnostuneita uudesta tavasta viestiä

Kädenjälkimenetelmä on herättänyt suomalaisessa yrityskentässä paljon mielenkiintoa. Yritykset ovat kaivanneet yhtenäistä, tieteellistä, elinkaariajatteluun perustuvaa menetelmää, jolla voidaan samoilla laskentasäännöillä viestiä omien ratkaisujen ympäristöhyödyistä. Kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä reilun parinkymmenen yrityksen kanssa kahdessa Business Finland projektissa: Hiilikädenjälki (2016-2018) ja Ympäristökädenjälki (2018-2021).

Yritykset ja organisaatiot tarvitsevat edelleen jalanjälkiensä laskemista, vaikka kädenjälki on tullut rinnalle. "Oman hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan päästä hiilineutraalisuuteen. Hiilikädenjäljen kasvattamisessa taas ei ole ylärajaa, ja yrityksen kannattaakin tarjota ratkaisujaan niille asiakkaille ja markkinoille, joilla voidaan saavuttaa suurin ympäristöhyöty", toteaa tutkijatohtori Kaisa Grönman LUT-yliopistosta.

Menetelmänkehitystä hiilikädenjäljestä eteenpäin

Kädenjälkiajattelua ja nettopositiivisuutta on tutkittu maailmalla mm. Harvardissa ja Saksassa CSCP:ssä. LUT-yliopiston ja VTT:n työ pohjautuu elinkaariajatteluun ja -arviointiin niin pitkälle, kuin standardoituja ohjeita on olemassa. Kädenjälkilähestymistapa vaatii kuitenkin uuden luomista. Olemme esimerkiksi kehittäneet määrittelytavan baselinen valinnalle, jotta vertailu kädenjälkiratkaisun ja baseline-ratkaisun välillä on tasavertainen.

Tähän mennessä LUTin ja VTT:n projektiryhmä on laatinut laskenta- ja viestintäohjeistuksen tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjäljelle. Menetelmään voi helposti tutustua lyhyen opaskirjan avulla. Lisätietoja löytyy projektin loppuraportista, sekä tieteellisistä artikkeleista, jotka samalla esittelevät Nesteen polttoaineen ja Nokian tukiaseman hiilikädenjäljet.

Hiilikädenjäljen jälkeen keskitymme nyt muiden positiivisten ympäristövaikutusten tarkasteluun. Olemme valmistelemassa ohjeistuksia ilmanlaatu- resurssi-, ravinne- ja vesikädenjäljelle. Lisäksi selvitämme, mikä olisi parhain tapa määritellä ja viestiä yrityksen hiilikädenjälki ja hankkeen kädenjälki.

Ota yhteyttä

LUTin Elinkaarihallinnan projektiryhmä:

Risto Soukka risto.soukka@lut.fi

Kaisa Grönman kaisa.gronman@lut.fi

Heli Kasurinen heli.kasurinen@lut.fi

Laura Lakanen laura.lakanen@lut.fi

Projektin nettisivut: www.handprint.fi