”Tarvitaan keskustelua perinteisten raja-aitojen yli” – tutkijatohtori Anne Quarshie mukana lukiolaisten Kestävä metsäteollisuus -hackathonissa

Tutkijatohtori Anne Quarshie LUT-kauppakorkeakoulusta on mukana Kauniaisten lukion Kestävä metsäteollisuus -hackathonissa. Tapahtumassa lukiolaiset keksivät ratkaisuja metsäteollisuuden ajankohtaisiin haasteisiin.

Yhdessä keskusteleminen on laajamittaisen muutoksen edellytys. Tätä mieltä on LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.

Quarshie on mukana Kauniaisten lukion järjestämässä Kestävä metsäteollisuus -hackathonissa. Tapahtumassa lukiolaisten on tarkoitus keksiä ratkaisuja metsäteollisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin.

Hackathoniin osallistuu lukiolaisten lisäksi Stora Enson, UPM:n, Metsä Groupin ja Sappi Finlandin sekä Puunjalostusinsinöörit ry:n edustajia. Quarshie toimii tapahtumassa sekä key-note-puhujana että osana tuomaristoa arvioimassa lukiolaisten ideoita.

"Nuorille tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda esille omia näkökohtiaan ja keskustella metsäalan yritysten edustajien kanssa ajankohtaisista kysymyksistä", Quarshie sanoo.

Tutkijana Quarshie on kiinnostunut erityisesti kestävän kehityksen haasteista. Tällä hetkellä hän tutkii muun muassa sitä, kuinka yritykset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen Suomessa osana omaa liiketoimintaansa ja toimitusketjujaan.

Metsäteollisuus vaikuttaa merkittävästi nyky-Suomeen

Metsäteollisuus vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista elämä nyky-Suomessa on.

"Metsäteollisuus vaikuttaa suuresti Suomen talouteen, työllisyyteen, verotuloihin ja sitä kautta hyvinvointiin", Quarshie sanoo.

Toisaalta ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen pakottavat kaikki pohtimaan muun muassa hiilinieluja sekä kestäviä metsän hoidon ja hyödyntämisen tapoja. Suomessa on suurin metsäpinta-ala kaikista Euroopan maista. Silti ilmastonmuutos on Suomessa ajankohtainen asia, sillä lämpötila Suomessa nousee nopeammin kuin keskimäärin muualla maailmassa.

"Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta ilmaston lämpeneminen on vaikea asia. Puut eivät voi nopeasti vetäytyä pohjoiseen viileämmän lämpötilan perässä, toisin kuin monet muut lajit."

Suomessa luonnon lajiston köyhtymistä ei ole onnistuttu toistaiseksi pysäyttämään.

"Siihen liittyy oleellisesti kysymys siitä, kuinka voitaisiin entistä paremmin tukea luonnon monimuotoisuutta myös talousmetsissä."

Keskustelussa on voimaa

Keskustelussa ja yhteenliittymisessä on sellaista voimaa, jota ei voi yksin saada aikaiseksi.

"Aikaisemmat tutkimukset viittaavat selvästi siihen, että jotta iso muutos saadaan aikaiseksi, vaatii se paitsi havahtumista ongelmaan myös laajamittaista reagoimista monilla eri sektoreilla ja tasoilla", Quarshie sanoo.

Väitöskirjaansa varten Quarshie tarkasteli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja muun muassa Yhdysvaltojen itärannikolle vuonna 2012 iskeneen hurrikaani Sandyn jälkimainingeissa.

"Katastrofin jälkeisessä hätäavussa ja jälleenrakentamisessa sekä erityisesti pitkäkestoisessa katastrofiapujärjestelmän kehittämisessä ei riitä, että vain yksittäinen toimija tai ryhmä aktivoituu. Tarvitaan erilaisia yrityksiä, järjestöjä, lainsäätäjiä ja ihan tavallisia ihmisiä. Kaikkien pitää ryhtyä toimeen."

Tällä hetkellä käynnissä olevassa ilmastonmuutoskeskustelussa nuorten ovat saaneet lähinnä aktivistin roolin.

"Alaikäiset eivät voi äänestää, ja poliitikoilta on vaadittu nopeita muutoksia. On koettu, että ainoa vaihtoehto on mennä eduskuntatalolle osoittamaan mieltään. Se on hyvä tapa havahduttaa ihmisiä muutosten tarpeellisuuteen, ja olen itsekin ollut mukana mielenosoituksissa."

Quarshie kuitenkin muistuttaa, että pelkkä havahtuminen ongelmiin ei riitä vaan tarvitaan myös muita keinoja vaikuttaa sekä konkreettisia ratkaisuja ongelmiin.

"Tarvitaan kaikenlaisia foorumeita ja keskustelua perinteisten raja-aitojen yli. Laajoissa muutosprosesseissa tarvitaan niin yritysmaailman, kansalaisjärjestöjen, politiikkojen kuin tavallisten ihmistenkin vuorovaikutusta. Välillä on hyvä kokoontua myös muiden kuin oman vertaisryhmän ja perinteisten yhteistyökumppanien kanssa yhteen keskustelemaan, vaikka omat mielipiteet eivät täysin kohtaisikaan."

Quarshien oma tausta on järjestöpuolella. Hän on työskennellyt muun muassa Pelastakaa lapset -järjestön Yhdysvaltain päämajassa ja Reilu kauppa ry:n Suomen toimistossa humanitaaristen operaatioiden ja vastuullisten elintarvikeketjujen parissa ennen tutkijaksi ryhtymistään.

"Sitten tein päätöksen, että haluan tarkastella kestävän kehityksen kysymyksiä syvällisemmin nimenomaan tutkijana", Quarshie sanoo.

Lisätiedot:

Anne Quarshie, tutkijatohtori, LUT-kauppakorkeakoulu

p. 050 433 2514, anne.quarshie(a)lut.fi

Anne Quarshie toimii yhtenä Kauniaisten lukion bisneskoulun mentoreista. Kestävä metsäteollisuus -hackathon järjestetään tiistaina 29. lokakuuta Kauniaisten lukiossa. Key note-puheenvuoroja voi seurata suorana striiminä tai jälkikäteen tallenteena Kauniaisten lukion Youtube-kanavalta.

Lue myös: