”Tutkijan pitää olla hyvä kaikessa ja erinomainen yhdessä asiassa”, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun professori Kaisu Puumalainen

Vieno palaneen käry leijailee nenään ja ilmoittaa, että uunissa kypsyvä päivällinen alkaa olla pilalla. Niinkin voi käydä, kun on oikein uppoutunut tieteen ja tutkimuksen maailmaan. LUT-kauppakorkeakoulun teknologiatutkimuksen professori Kaisu Puumalainen kertoo, että perheeltä tulee joskus aiheesta kuittia. On kuulemma keskusteltu jostain ja Puumalainen on suvereenisti nyökkäillyt ja vastaillut jotakin, mutta ei muista vuoropuhelusta mitään. Hänellä ollut jotain muuta mielessä, kuten nyt syksyllä 2020 alkanut tekoälytutkimushanke. Puumalainen selvittää tutkimusryhmänsä kanssa, miten tekoäly vaikuttaa työllisyyteen eri puolilla Suomea.

"Tutkimme Tilastokeskuksen aineiston avulla, miten tekoäly vaikuttaa työmarkkinoilla. Mistä osaamisesta on pulaa ja millaisesta ylitarjontaa. Tutkimme lähes 400 ammattinimikettä yli 300 Suomen kunnassa, 10 vuoden aikajänteellä vuodesta 2000 eteenpäin. Tällainen on LUT-kauppakorkeakoulussa aika uutta tutkimusta", Puumalainen kertoo.

Idea tutkimukseen tuli Yhdysvalloista asti, sillä tekoäly- ja työelämätutkija professori Erik Brynjolfsson kävi puhumassa omasta vastaavasta tutkimuksestaan Lahdessa 2019. Hän pokkasi tuolloin LUT-kauppakorkeakoulun Viipuri-palkinnon, joka myönnetään noin joka toinen vuosi kansainvälisesti arvostetulle huippututkijalle. Brynjolfssonin mukaan teknologian ja tekoälyn ennustettua nopeampi kehitys muuttaa työn sisältöjä ja voi korvata ihmisten tekemää työtä, mutta missä määrin, siinä on alueellisia eroja.

Puumalainen innostuu kehumaan Viipuri-palkintoa, joka perustettiin 2000-luvun alussa yhdessä Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran (VITAKO) kanssa.

"Viipuri-palkinto on loistava innovaatio. Olemme saaneet palkinnon avulla tunnettuutta LUT-kauppakorkeakoululle ja päässeet yhteistyöhön maailman kovimpien nimien kanssa taloustieteen huipulta", Puumalainen sanoo.

Yksi kovista nimistä, Brynjolfsson, teki taannoin Lahdessa niin suuren vaikutuksen paikalla olleisiin VITAKO:n edustajiin, että seura päätti rahoittaa vastaavan tekoälytutkimuksen toteutuksen LUT-kauppakorkeakoulussa. Puumalaisen mukaan tuloksista ei voi vielä puhua, sillä projekti on vielä kesken.

Yllytyshullu ja kilpailuhenkinen, mutta nauttii auttamisesta

Puumalainen on yksi 30-vuotiaan LUT-kauppakorkeakoulun alkuperäisistä vaikuttajista ja sen tutkijakärkeä. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt vuosien varrella hyvin laajalle alueelle kattaen muun muassa markkinointia, kansainvälistä liiketoimintaa, yrittäjyyttä, innovaatiojohtamista ja yritysvastuuta. Oman väitöksensä hän teki tutkimalla matkaviestinnän omaksumista maailmalla.

Professuurin ohella Puumalaisella on ollut useita hallinnollisia vastuita yliopistossa. Hän on toiminut esimerkiksi LUT-yliopiston hallituksessa (2008 –2017) ja väitöskirjalautakunnassa vuodesta 2007.
Puumalainen on palkittu tutkimustyöstään useaan kertaan, kansainvälisten parhaan artikkelin palkintojen lisäksi muun muassa LUTin tukisäätiön apurahoilla sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkillä.

Puumalainen sanoo olevansa yllytyshullu ja kilpailuhenkinen ihminen. Hän antaa esimerkin takavuosilta, kun hän meni opiskelijoiden kanssa pelaamaan biljardia ilman mitään kokemusta pelistä.

"Jollain ihme tuurilla selvitin tieni finaaliin asti. Vaikka ajattelin, että tässä pitää nyt antaa opiskelijan voittaa, en voinut olla yrittämättä tosissani. Ja voitin", Puumalainen kertoo nauraen.

Kilpailuhenkisyydestään huolimatta Puumalainen sanoo, ettei hän osaa nostaa ykkössijalle yksittäistä onnistumista uraltaan. Sen sijaan hän mainitsee ohjaamiensa jatko-opiskelijoiden väitöstilaisuudet. Puumalaiselle on tuottanut suurta iloa auttaa monia muita väitöksen tekemisessä. Sitä kautta hänen kädenjälkensä on jäänyt LUT-kauppakorkeakoulun tekemään tutkimukseen.

"Varmaan olisin päässyt urallani kansainvälisesti pidemmälle, jos minulla olisi ollut alusta asti yksi oma tutkimusaihe, johon keskityn. Mutta luulen, että olisin kyllästynyt, jos olisin valinnut vain yhden tutkimusteeman. Se olisi vastoin luonnettani ", Puumalainen sanoo.

Hänestä olisi voinut tulla eläinlääkäri, ainakin se oli lapsuuden haave. Puumalainen tykkäsi lypsää lehmiä vanhempiensa maatilalla Pyhtäällä, ja porsaiden, kanojen, koirien ja kissojen keskellä kasvaneena hän on edelleen hyvin eläinrakas. Eläinlääkäriura vaihtui kuitenkin toiseen hyvän itsetuntemuksen takia.

"Nuppini ei olisi kestänyt nähdä sitä eläinten kärsimystä, jota eläinlääkärin työssä väkisin näkee. Nyt minulla on siisti sisätyö, jossa en aiheuta kenellekään vahinkoa."

Tutkijan pitää päteä ja näkyä joka paikassa

Puumalainen uskoo, että kauppatieteiden tulevaisuus näyttää hyvin monimuotoiselta ja digitaaliselta. Tutkimus kansainvälistyy entisestään, ja eri tutkinnon osasia voi yhä enemmän keräillä oman yliopiston ulkopuolelta aina ulkomaita myöten. Osa koronapandemian aikana opituista käytännöistä jää elämään.

"Luulen, että massaverkkokurssien määrä tulee kasvamaan. Jos Jenkeissä on joku huipputason professori, joka on muita parempi puhumaan aiheesta, ihmiset suorittavat hänen kurssinsa."

Tällä haavaa Puumalainen pitää turhauttavana sitä, että tutkijan pitää "päteä ja näkyä joka paikassa". Yliopiston viralliset tehtävät ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, koulutus ja tutkimus, mitkä toki linkittyvät toisiinsa. Näistä johdetut yksilötason tavoitteet eivät kuitenkaan tue erikoistumista, ja tutkimuksen rahoituskin on sirpaleista.

Kuten Puumalainen sanoo, tutkijan pitää olla hyvä kaikessa ja erinomainen yhdessä asiassa.

"Kansainvälisen tason huippututkijoita voisi tulla Suomestakin paljon enemmän kuin nyt, jos jokainen saisi keskittyä omaan vahvuusalueeseensa. Toiselle se voi olla juuri tutkimus, toiselle opetus."

LUT-kauppakorkeakoulun hyvä maine on kaikkien ansiota

Puumalainen oli mukana, kun LUT otti 2010 uuden hallituksen myötä suunnan kohti kestävää kehitystä ja arvonluontia. Puumalainen sanoo LUTin olleen tässä aikaansa edellä. Kestävän kehityksen sanasto oli monille vielä 10 vuotta sitten kovin outo asia.

Hän uskoo, että LUTin pienuus on ollut eduksi kehitystyössä – ihmiset ovat tunteneet toisensa ja yhteistyötä on tehty yli tieteenalarajojen, ilman hierarkiaa. Tutkimusapulaiset ovat kirjoittaneet tutkimustöitä yhdessä professoreiden kanssa. On oltu joustavia, välittömiä ja uudistushenkisiä.
Se perintö on kantanut. Lisäksi yliopisto on panostanut siihen, että kestävän kehityksen strategiasta pidetään kiinni.

"Tänä päivänä yli neljäosa kaikesta LUTissa tehtävästä tutkimuksesta voidaan linkittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Olen kuullut tästä kommentteja ja kehuja kansainvälisissä tutkijatapaamisissa", Puumalainen kertoo.

LUT-kauppakorkeakoulun hyvä maine on Puumalaisen mielestä kaikkien siellä vaikuttavien ansiota.

"Jos dekaani Kalevi Kyläheiko nosti meidät kansainvälisyyteen ja tekemään vakavasti otettavaa tutkimusta, hänen seuraajansa Jaana Sandströmin ansioksi voi laskea ison loikan opetuksessa. Jaanan aikana meillä otettiin monia tärkeitä askelia, kuten kansainväliseen akkreditointiprosessiin lähteminen. Nykyinen dekaanimme Sami Saarenketo on jatkanut edeltäjiensä hyvää työtä."

Mitä tulee tieteen ja tutkimuksen yleiseen asemaan yhteiskunnassa, Puumalainen uskoo asenteiden olevan trumpismin myötä tieteen puolella, ei sitä vastaan.

"Faktoihin perustuvaa tietoa kaivataan ja arvostetaan nyt enemmän kuin aikoihin."

 

Kaisu Puumalainen

Syntynyt Pyhtäällä, asuu Taipalsaarella.
Perheessä mies, kaksi aikuista lasta, koira ja kissa.
Koulutukseltaan tekniikan tohtori (2002, LUT) ja diplomi-insinööri (1991, LUT).
Aloitti akateemisen uransa LUTissa ensin tutkimusapulaisena kesätöissä 1980-luvun lopulla.
Sai professuurin 2001 ja opetti ensin kolme vuotta kansainvälistä markkinointia ennen nykyistä positiota teknologiatutkimuksen professorina.
Ollut mukana yli 30 tutkimusprojektissa. Ohjannut kymmeniä väitöskirjoja ja toistasataa pro gradua.
Puumalaisen tutkimusartikkeleita on julkaistu useissa tiedejulkaisuissa, muun muassa näissä: Journal of the Academy of Marketing Science, International Journal of Research in Marketing, International Business Review European Journal of Marketing ja Technovation.
Vapaa-aikanaan marjastaa, sienestää ja liikkuu ulkona Whoops-hevosensa ja Lalli-koiransa kanssa. On hurahtanut tänä talvena islantilaisneuleiden tekemiseen.

LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden sekä alumnien henkilöhaastatteluja.

Lue seuraavaksi: