Alustataloudessa valtaosalle yrityksistä on tarjolla vain rengin rooli

Toimiala toisensa perään siirtyy alustatalouteen – halusi tai ei. Alustatalous tuo parhaimmillaan merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle, osallistuville yrityksille ja palvelujen käyttäjille. Kurjimmillaan se jättää kuitenkin ison joukon yrityksiä heikosti kannattavaan asemaan, rengin tai komponenttitoimittajan rooliin.

Alustatalous on taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa, jonka mahdollistavat ohjelmistot, Internetin infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut ohjelmistopohjaiset palvelut. Menestyminen näillä eri osapuolten vuorovaikutukseen perustuvilla alustoilla pohjautuu pitkälti alustoilla kerättävään tietoon, sen käyttöön ja yhdistelyyn.

"Alustataloudessa on todella vähän voittajia. Voittaja saa usein käytännössä lähes kaiken relevantin tiedon omistukseensa, ja sen myötä hallitsee koko markkinaa", toteaa LUTin ohjelmistotuotannon professori Kari Smolander.

Smolander myöntää hieman kärjistävänsä sanomaansa, mutta perustelee sen samaan hengenvetoon.

"Vain alustan omistajalla on täydellinen tieto hallussaan. Tämä antaa vallan suunnata käyttäjien ja asiakkaiden toimintaa sekä luoda ylivertaisia palveluja pienempiin toimijoihin verrattuna. Alustataloudessa toteutuu useimmiten winner-takes-all -periaate."

Esimerkkejä pienempien toimijoiden kurjistumisesta löytyy jo monelta toimialalta.

"Vaikkapa taksipalvelut ja matkailuala käyvät havainnollisista esimerkeistä. Taksiuudistus näyttää olleen tulonsiirto kuljettajilta välitysalustoille ja Airbnb on ottanut vuokrausmarkkinan monissa paikoissa kokonaan haltuunsa."

Suomalaisyritykset ovat alustojen hyödyntäjien asemassa

Alustataloudesta puhutaan suurena mahdollisuutena suomalaiselle yrityskentälle niin valmistavassa teollisuudessa kuin palveluliiketoiminnan eri sektoreilla. Onko tämä liiallista optimismia? Voiko tässä globaalissa pelissä onnistua edes teoriassa?

"Totta kai siinä onnistuakin voi, mutta oikean strategian löytäminen ei ole helppoa", sanoo Smolander.  

"Koska useimmiten voittaja vie kaiken, alustan omistajuus onnistuu vain harvoilta. Useimmat suomalaiset yritykset ovat sen sijaan alustojen hyödyntäjien asemassa. Tällaiset yritykset joutuvat integroimaan omat palvelunsa ja tuotteensa moniin alustoihin pystyäkseen jatkamaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa."

Moniin alustoihin integroituminen on yrityksille usein riski niin tietoturvan kuin liiketoiminnankin näkökulmista.

"Lisäksi integroituminen vaatii paljon teknistä osaamista ja resursseja toteutukseen", Smolander sanoo.

Alustojen sääntely tai oikeammin sen puute on keskeinen toimintaympäristöä määrittävä tekijä, jota Smolanderin mukaan ei ymmärretä riittävän syvästi.

Alustatalous ei suinkaan ole puhdasta markkinataloutta. Siihen vaikuttavat monenlaiset valtapyrkimykset.

Kari Smolander, ohjelmistotuotannon professori

"Alustatalous ei suinkaan ole puhdasta markkinataloutta. Siihen vaikuttavat monenlaiset valtapyrkimykset, jopa suurvaltapolitiikka. Näkisin, että EU on ainoa mahdollinen taho huolehtimaan regulaatiosta, jotta reilun kaupankäynnin mahdollisuudet säilyisivät. Muita suurvaltoja on vaikea nähdä ottamassa vastuuta tästä."

LUTin ohjelmistotuotannon tutkimuksen tavoitteena on, että suomalaisyritykset onnistuisivat ohjelmistokehityksessään, ja sen kautta myös alustaliiketoiminnassa. Aihetta tutkitaan myös uudessa Strateginen lähestymistapa skaalattavaan alustapohjaiseen ohjelmistojen ja järjestelmien kehitykseen (SASSE) -tutkimuksessa. Suomen Akatemia rahoittaa LUTin ja Aalto-yliopiston yhteistä tutkimusta kolmen vuoden ajan (2020-2023).

"Erilaisiin alustoihin liittyminen on yrityksille väistämätöntä. Tutkimme millaisilla strategisilla valinnoilla, toimenpiteillä ja ohjelmistotekniikoilla alustoihin voi menestyksekkäästi liittyä ja kuinka alustoissa tapahtuviin muutoksiin voidaan varautua. Yritämme tehdä nämä ilmiöt näkyviksi ja rakentaa sekä teoriaa että käytännön toimintamalleja", valottaa Smolander.

Alustoihin integroituminen on jo vaikuttanut ohjelmistotyöhön, joka on muuttunut tällä vuosituhannella ketterämmäksi ja jatkuvuutta painottavaksi. Smolander ennustaa muutoksen yhä kiihtyvän ja haluaa ymmärtää sitä paremmin.

"Haluamme tunnistaa menestyksekkäät käytännöt ja pahimmat sudenkuopat sekä liiketoiminnan että ohjelmistokehityksen näkökulmista. Useimmat nykyiset menetelmät perustuvat alusta asti uuden rakentamiseen, mutta jatkossa tätä tapahtuu yhä harvemmin. Tulevaisuudessa ohjelmistoammattilaisen työn keskeisin sisältö on olemassa olevien järjestelmien, alustojen ja palvelujen integrointia ja jatkuvaa evoluutiota."

Edellä kuvattu työ kaipaa uudenlaisia menetelmiä ja käytäntöjä, ja näitä LUT tuottaa tutkimuksellaan – sekä suoraan yrityksille että koulutuksen kautta tuleville ohjelmistoammattilaisille.

"Työvoimapulasta ei valitettavasti päästä eroon, koska ohjelmistoja, jatkuvaa kehittämistä ja integraatiota tarvitaan koko ajan enemmän kuin alan osaajia valmistuu."

Lisätietoja:

Kari Smolander, ohjelmistotuotannon professori, kari.smolander@lut.fi, 040 546 3493.

Lue myös: