Atte Jääskeläinen EBU-raportissaan: näin tekoäly muuttaa yleisradioyhtiöiden tulevaisuutta ja yleisöjen tavoittamista

LUT-yliopiston Professor of Practice Atte Jääskeläinen ja mediakonsultti Maike Olij haastattelivat raporttiaan varten 75 eri asiantuntijaa. Tulevaisuudessa tekoälyä käytetään muun muassa mediasisältöjen henkilökohtaiseen kohdentamiseen.

Tekoäly ja datan käyttäminen muuttavat yleisradioyhtiöiden toimintaa merkittävästi. Tulevaisuudessa dataa ja tekoälyä käytetään toimituksissa muun muassa juttujen tekemiseen ja niiden jakeluun.

Muutos on väistämätön, uskoo LUT-yliopiston Professor of Practice Atte Jääskeläinen.
"Yleisradioyhtiöiden on otettava tekoäly haltuun, jotta mediayhtiöt pystyvät tuottamaan arvoa kansalaisille ja kohtaamaan kansainvälisten teknologiajättien kilpailun", sanoo Jääskeläinen.

Jääskeläisen mukaan kyseessä on journalismin digitalisoitumisen neljäs suuri murros. Aiempia ovat olleet online-journalismin synty, mobiilijournalismin synty ja sosiaalisen median käyttöönotto.

EBU:n raportti julki

Jääskeläinen on perehtynyt aiheeseen laajasti. Tänään julkaistiin Euroopan yleisradioliitto EBU:n julkaisema raportti "The Next Newsroom: Unlocking the Power of AI for Public Service Journalism".

Raportin ovat EBU:n toimeksiannosta tehneet Jääskeläinen ja hollantilainen mediakonsultti Maike Olij. Jääskeläinen on muun muassa entinen Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja Olij hollantilaisten yleisradioyhteisöjen NOS:n ja NPO:n neuvonantaja.

Raportti julkaistiin 19. marraskuuta EBU:n 14. News Assembly -tapahtuman yhteydessä Pariisissa. Sitä varten Jääskeläinen ja Olij perehtyivät alan tutkimukseen ja haastattelivat yhteensä 75 eri asiantuntijaa.

"Raportissa esittelemme 30 tapausta, joissa tekoälyä ja dataa on pystytty hyödyntämään onnistuneesti."

Mediasisällöt kohdennetaan henkilökohtaisesti

Raportissaan Jääskeläinen ja Olij teemoittelivat tekoälyn kolmeen näkökulmaan, joita ovat
1.    Tekoälyn operatiivinen käyttö
2.    Tekoälyn käyttäminen henkilökohtaisessa kohdentamisessa
3.    Tekoälyn avulla tuotettava journalismi
 
Tulevaisuudessa tekoälyn avulla mediasisällöt kohdennetaan henkilökohtaisesti jokaiselle ihmiselle. Viimeistään silloin joukkoviestintä muuttuu massoille tarkoitetusta yksilöille personoiduksi. Se tulee myös haastamaan journalismin etiikkaa.

"Yksilöllisyys tulee sisältöihin varmasti. Siksi pitää miettiä, miten algoritmit saadaan edistämään vastuullista ja hyvää journalistista sisältöä. Ei ole vaihtoehto, että epäonnistumisen pelossa ei edes yritetä ratkaista ongelmaa", Jääskeläinen sanoo.

Tekoälyn avulla tuotetaan myös journalismia, jonka avulla voi esimerkiksi valvoa sellaisia yhteiskunnan uusia päätöksenteko- ja valtarakenteita, joissa käytetään uusia teknologioita.

Jääskeläinen arvioi, että tekoälyn hyödyt saadaan irti noin 15 vuotta sen jälkeen, kun massiiviset investoinnit on aloitettu. Kaikkiaan tähän muutokseen menee noin 20-30 vuotta.

"Hankaluus on siinä, että hyödyt eivät tule heti näkyviin. Muita järjestelmiä on tekoälyn rinnalla, eikä niitä kannata purkaa tai lopettaa käyttämästä."

Johtaminen muuttuu

Muutos haastaa myös mediatalojen johtamisen. Perinteisesti toimituksissa vallinnut hierarkia ei Jääskeläisen mukaan enää toimi.

"Korkeasti koulutetut, itsenäiset asiantuntijat kaipaavat vapautta ja sellaiset työn tavoitteet, jotka he voivat allekirjoittaa", Jääskeläinen sanoo.

Lisäksi uutisorganisaatioissa pitäisi päästä eroon teknologiapelosta. Tulevaisuudessa jutut verkkolehden etusivulle voi valita kone, ei ihminen. Kyseessä on iso kulttuurinen muutos, joka voi aiheuttaa vastarintaa.

"Mediatalojen on pakko tarkastella omaa rooliaan journalistisena organisaationa. Vaihtoehto muutokselle on, että media kuihtuu pois kokonaan."

Jääskeläisen mukaan koneiden pitää antaa tehdä työt, joihin ne pystyvät. Silloin toimittajat voivat keskittyä kaikkein vaativimpaan ja arvokkaimpaan eli journalistiseen työhön. 

Yhteistyötä lisättävä

Raportissaan Jääskeläinen ja Olij antavat mediataloille muutamia konkreettisia kehitysideoita.
Jotta yleisradioyhtiöt selviävät tulevasta muutoksesta, niiden pitää lisätä yhteistyötään. Tekoälyn hyödyt tulevat esiin vasta, kun dataa on paljon ja mittakaava on suuri.  

"Yksittäiset toimijat eivät tähän pysty, kun kilpailijana ovat kaupalliset jättiluokan toimijat, kuten Amazon ja Google", Jääskeläinen toteaa.

Lisäksi toimittajien pitää oppia tuntemaan uusi toimintaympäristönsä, sillä tekoälyn käyttäminen muuttaa yhteiskuntaa, politiikkaa ja vallankäyttöä.

"Toimittajien pitää ymmärtää, mistä siinä on kysymys ja mitä ihmisten pitää siitä tietää", Jääskeläinen sanoo.
 
Atte Jääskeläisen ja Maike Olijin raportti "The Next Newsroom: Unlocking the Power of AI for Public Service Journalism" on luettavissa Euroopan yleisradioliitto EBU:n sivuilla. 

Lisätiedot:

Atte Jääskeläinen, Professor of Practice, LUT-yliopisto
p. 040 545 4782, atte.jaaskelainen(a)lut.fi
Twitter: @attesakari

Lue myös:

Atte Jääskeläisestä LUT:n Professor of Practice

Atte Jääskeläinen tuoreessa raportissaan: 50 esimerkkiä siitä, miten yleisön luottamusta medioita kohtaan voi lisätä

Mediayritykset muutosten edessä – LUT-kauppakorkeakoulussa tutkitaan mediayritysten vastuullista liiketoimintaa ja uusia ansaintamalleja