Aurinkovoima törmää vääriin luuloihin

Aurinkovoimasta on paljon vääriä luuloja ja tietämättömyyttä, mikä hidastaa aurinkovoiman käyttöönottoa, toteaa energiatehokkuuden professori Jero Ahola. Suomi on asiassa Keski-Eurooppaa kymmenen vuotta jäljessä.

Luuloista poiketen aurinkopaneelit kestävät lumikuormaa, järjestelmän voi kytkeä sähköverkon rinnalle ja laitteet ovat jo melko edullisia ja helppoja asentaa. Hankkimisen ja asentamisen jälkeen tuottaminen on ilmaista, eikä se synnytä saasteita tai melua. Suomen matalat lämpötilat ovat etu, koska aurinkopaneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää on.

Tuotantopotentiaali on aurinkoenergiassa paljon parempi kuin esimerkiksi bioenergiassa. Yksi hehtaari aurinkopaneeleita vastaa 330 hehtaaria metsää sähköntuotantopotentiaaliltaan. Ahola visioi, kuinka koko Suomen sähköenergian vuosikulutus voitaisiin kattaa yhdellä 30 kertaa 30 kilometrin kokoisella aurinkopaneelilla.

Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on alle promillen.  Esimerkiksi Saksassa aurinkosähköä tuotetaan 1 500 kertaa enemmän asukasta kohti, vaikka aurinkoa näillä kahdella alueella saadaan vuositasolla suurin piirtein saman verran.

Ahola ihmettelee, miksi aurinkoenergia on Suomessa ainut uusiutuva energialähde, jota valtio ei tue lainkaan. Aurinkoenergia kuitenkin myös ainut uusituvan energian tuotantomuoto, jonka tuottamisen lähes kuka tahansa voi aloittaa. Perusasiat, kuten laitteiden standardit ja lupaprosessi olisi ensiksi saatava kuntoon.

Jero Ahola on varma, että aurinkosähkö on tulevaisuuden juttu myös Suomessa. Parhaita kohteita markkinaehtoiselle yleistymiselle ovat päivittäistavarakauppa, toimistokiinteistöt ja julkiset rakennukset.

Lisätietoja

Professori Jero Ahola, 040 529 8524, jero.ahola@lut.fi

Lue myös

Aurinkoenergia Suomessa