Biomassakaupan kasvu vauhdittaa bioenergian hyödyntämistä maailmanlaajuisesti

Bioenergian tarpeita varten käytävä biomassan kauppa käy läpi nopeaa muutosta ja muuttuu entistä kansainvälisemmäksi.

Svetlana Proskurinan (DI) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tarkastettavan väitöskirjan mukaan energiantuotantoon liittyvän kansainvälisen biomassakaupan kokonaismäärä lähes kaksinkertaistui vuosina 2004-2015.

Väitöstutkimus selvitti, kuinka maantieteelliset erot biomassaresurssien määrässä ja epätasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä ovat kehittäneet kansainvälistä kauppaa niin nestemäisen kuin kiinteän biomassan ympärille. Yhä useammat alueet ja maat käyvät kauppaa biomassasta, joka tapahtuu esimerkiksi puupellettien muodossa. Viimeisen viiden vuoden aikana puupellettien käyttö on yleistynyt huomattavasti kansainvälisillä biomassamarkkinoilla, ja käsittää tällä hetkellä 25% kaikesta energia-alan biomassakaupasta.

Tutkimustulosten mukaan EU on tällä hetkellä maailman johtava biomassan hyödyntäjä ja maahantuoja. Erityisesti EU:n uusiutuvan energian käytölle asettamat tavoitteet vauhdittavat bioenergian kehittämistä. EU-maiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja niiden omissa biomassaan liittyvissä sääntelyssä ja tuissa. 

Bioenergian tuotannon potentiaali riippuu esimerkiksi maantieteestä ja maastosta, maatalouden tuotannosta sekä teollisuusasteesta. Esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa nykyinen bioenergian käyttöaste on korkeampaa kuin niiden uusiutuvat biomassavarannot, joten ne tarvitsevat enemmän biomassakauppaa bioenergian tuotantoon. 

Suomi ja Venäjä puolestaan ovat esimerkkejä maista, joilla on ylijäämäiset biomassavarannot. Venäjällä hyödynnetään tällä hetkellä ainoastaan 12% bioenergian potentiaalista. Fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta sekä erilaisista sääntely- ja taloussyistä johtuen Venäjä ei ole erityisen aktiivinen bioenergian tuottaja. Venäjän osallistuminen tulevaisuudessa eurooppalaiseen biomassakauppaan on vaikeasti ennakoitavissa. Syitä tähän on monia, kuten esimerkiksi puupellettien maahantuonnin isot logistiset ongelmat.

Bioenergian käyttöään kehittävä Suomi puolestaan on pääasiassa itsenäinen biomassan suhteen. Suomalaisia puupellettejä tuotetaan yhä enemmän, tavoitteena täydentää paikalliset käyttövaatimukset, mutta ei kansainvälisestä kauppaa varten. Uusille biomassatuotteille, kuten korvennetulle biomassalle, olisi aukeamassa kiehtovia mahdollisuuksia myös kansainvälisessä biomassakaupassa.

Svetlana Proskurinan väitöskirja "International trade in biomass for energy production: The local and global context" ("Biomassan kansainvälinen kauppa energian tuottamiseen: Paikallinen ja globaali konteksti") tarkistetaan perjantaina 31.8.2018 klo 12 LUT:n Ylioppilastalon auditoriossa. Vastaväittäjinä toimivat professori Jukka Konttinen Tampereen yliopistosta ja johtava tutkija Lauri Sikanen Suomen luonnonvarakeskuksesta. Kustoksena toimii LUT:n professori Esa Vakkilainen.