Eläinruhot jätteestä liiketoiminnaksi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology) tutkii, kehittää ja jalkauttaa Intiaan uusia kestäviä liiketoimintamalleja eläinruhojen kierrättämiseksi. Yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa uusilla liiketoimintamalleilla luodaan työpaikkoja ja parannetaan paikallisia elinoloja.

Eläinruhot ovat iso jäteongelma ympäri maailmaa. Intiassa eläinruhoja hyödynnetään pienimuotoisesti lääkkeiden raaka-aineena, mutta valtaosa ruhoista lojuu hyödyntämättömänä maaseutu- ja taajama-alueilla.

"Eläinjäte sisältää kuitenkin monia hyödyllisiä ainesosia, joita voidaan tehokkaan kierrätyksen avulla käyttää esimerkiksi viljelykasvien lannoitteena sekä ja uusiutuvan energian raaka-aineena. Suomessa on tätä varten olemassa ainutlaatuista teknologiaa ja nyt sitä on tarkoitus soveltaa Intiassa" kertoo professori Pasi Syrjä LUT:sta.

LUT on mukana hanke-organisaatiossa, joka koostuu suomalaisista ja intialaisista teknologia-alan yrityksistä. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa kehitetään eläinjätteen käsittely-yksiköitä, jotka ovat muunneltavissa ja skaalattavissa erilaisiin olosuhteisiin. Käsittely-yksikön päätuote on orgaanisen lannoitteen raaka-aine. Prosessin aikana yksikkö tuottaa enemmän energiaa kuin se kuluttaa ja siitä syntyvä jätevesi puhdistetaan käyttökelpoiseksi. Näin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti käsitelty eläinperäinen ongelmajäte muutetaan hyödyksi ympäröivälle yhteisölle.

LUT:n rooli hankkeessa on tutkia, miten uusia kiertotalouden malleja noudattava ratkaisu juurtuu ja leviää uusiin yhteisöihin siten, että liiketoimintamalli tuottaa positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kestävän liiketoiminnan täytyy tuottaa taloudellisen tuoton lisäksi myös yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Tutkijaopettaja Helena Sjögrénin mukaan hankkeessa hyödynnetään LUT:n osaamista yhteiskunnallisten vaikutusten mallintamisessa ja mittaamisessa. 

"Intialaisessa yhteiskunnassa ihmisten luottamus instituutioita vastaan on todella alhainen. Siksi paikalliset ihmiset pitää saada heti alusta asti mukaan, jotta ansaitsemme heidän luottamuksensa. Yhteiskuntarakenteissa on paljon asioita, jotka on otettava huomioon. Esimerkiksi kastittomien asema sekä perhe- ja sukukeskeisyys ovat kulttuurin keskeisiä osia."

Kastittomille eläinruhojen hyödyntäminen on usein ainoa toimeentulon lähde. Sjögren vakuuttaa, että toimeentulo on turvattu heille jatkossakin.

"Pyrimme kehittämään yhteisön oloja hienotunteisesti, yhteiskunnan rakenteita järkyttämättä. Takaamme kastittomien toimeentulon jatkossakin, mutta mahdollistamme heille paremmat olosuhteet toimeentulon hankkimiseksi", Sjögren sanoo.

Hanke on osa Tekesin ja Ulkoministeriön rahoittamaa BEAM – Business with Impact –ohjelmaa. Ohjelma tukee suomalaisten innovaatioiden kehittämistä, pilotointia ja demonstraatioita, jotka ratkovat maailman köyhimpien ihmisten elinoloja kurjistavia ongelmia samalla tuottaen kansainvälistä liiketoimintaa suomalaisille yrityksille.

"Yhteiskunnallisen yrittäjyyden lähtökohta on, että yhteiskunnassa on epäkohta, joka liiketoiminnalla korjataan. Tässä hankkeessa on tarkoitus ratkaista iso jäteongelma. Uusi laitos lisää paikallista yrittäjyyttä, mikä puolestaan parantaa ympäröivän yhteisön elinoloja. Jos bisness lähtee toteutumaan ja kasvamaan, sen ympärille helppo rakentaa lisää eri toimintoja", Syrjä sanoo.

Hanke käynnistyi 1.1.2016 ja sen on määrä päättyä vuoden 2017 lopussa.

Lisätietoja:

Professori Pasi Syrjä, p. 029 446 3243, Pasi.Syrja@lut.fi

Tutkijaopettaja Helena Sjögren, p. 040 833 7012, Helena.Sjogren@lut.fi