Henkilökohtainen liikkumisen päästökauppa palkitsee fiksut valinnat virtuaalieuroilla

LUT selvitti Lahdessa, miten liikkumisen päästöoikeudet tulisi jakaa ihmisille, jotta niillä kaupan käyminen tuntuisi reilulta. Tasajako kaupunkilaisten kesken ei tule kysymykseen.

Polkupyöriä kampuksella

Kaupungit kannustavat ihmisiä ekologisempiin liikkumismuotoihin, sillä alati kasvavia liikenteen päästöjä on karsittava. Kaupankäyminen henkilökohtaisista liikkumisen päästöoikeuksista voi olla tulevaisuudessa merkittävä osa hiilineutraalia elämäntapaa.

Lahdessa kaupunkilaisia osallistetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Kulkukauppa-mobiilisovelluksella. Sovellus perustuu LUT-yliopiston rakentamalle päästökauppamallille, jonka ajatuksena on palkita käyttäjänsä ympäristöystävällisemmistä liikkumisvalinnoista. Sovellus tunnistaa liikkumismuodon, kuten autoilun, pyöräilyn tai kävelyn.

"Päästökaupassa käyttäjä saa tietyn määrän päästöoikeuksia käyttöönsä. Päästöoikeudet kuluvat liikkumisvalintojen mukaan", idean kehittänyt kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto kiteyttää.

Sovelluksen käyttäjien päästökiintiöt lasketaan ja jaetaan kullekin henkilökohtaisesti. Kiintiöihin vaikuttavat muun muassa lasten lukumäärä sekä kodin etäisyys työpaikasta ja palveluista.

"Tämä on toimiva jakomalli. Päästöoikeuksien tasajako olisi ollut epärealistinen ja epäoikeudenmukaiselta tuntuva vaihtoehto", Kahiluoto kertoo.

Asiaa kysyttiin lahtelaisilta vuoden 2018 aikana osana CitiCAP (Citizens' cap-and-trade co-created) -hanketta, johon Kulkukauppa-sovelluksen kehittäminen kuuluu. Lahdessa pilotoitavan liikkumisen päästökauppamallin toivotaan leviävän käyttöön globaalisti.

Kulkukauppa on yrittäjänkin keino edistää kestävyyttä

Kestävään liikkumiseen kannustavassa päästökaupassa päästöoikeuksille on määritelty rahallinen arvo. LUT-yliopistossa kehitetty malli laskee, kuinka paljon sovelluksen käyttäjä tienaa virtuaalisia euroja korvatessaan autoilua esimerkiksi kävelyllä tai pyöräilyllä ja alittaessaan viikkokohtaisen päästökiintiönsä. Sovellukseen kertyviä virtuaalieuroja voi käyttää palveluiden maksamiseen.

LUT-yliopiston nuorempi tutkija Tuuli Ronkainen kertoo, että Lahdessa virtuaalieurojen käyttökohteita suunnitellaan kaupungin ja seudun yritysten kanssa.

"Arvolla voisi maksaa vaikkapa pyörän huollon tai saada alennuksia bussilipuista. Palveluiden ja palkintojen on oltava ekologisia, ei kulutusta lisääviä", Ronkainen huomauttaa.

Kaupankäynnissä olevien päästöoikeuksien kokonaiskatto lasketaan sovelluksen käyttäjien lukumäärän sekä Lahden kaupungin ympäristötavoitteiden mukaan. Kokonaiskatto tulee vähenemään kaupungin liikennepäästöjen leikkaamisen tavoiteaikataulun tahdissa. Reilun 120 000 asukkaan Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Oman vaikutuksen näkeminen motivoi toimimaan

Jotta liikkumisen päästöt vähenevät, tarvitaan hyödyllisten kannustimien rinnalle kestäviin liikkumisvalintoihin ohjaavia kaupunkirakenteita. Talvellakin sulat ja valaistut pyörätiet sekä toimivat bussilinjat käyvät esimerkeistä.

Muutosvoimana myös sisäinen motiivi on merkittävä. LUTin asiantuntijoiden mukaan Kulkukauppa-sovellus tukee ympäristömyönteistä identiteettiä, joka on yhä useammalle tärkeää. Konkreettisten lukujen näkeminen siitä, paljonko oma liikkuminen tuottaa päästöjä ylipäätään ja muihin nähden, voi motivoida niiden leikkaamiseen. Sovellus mahdollistaa tietojen vertailun.

"Monet näkevät sovelluksesta ensimmäistä kertaa, miten omat valinnat vaikuttavat päästöihin ja kuinka eri valintojen ympäristövaikutukset vertautuvat toisiinsa. Erittäin oleellista on myös tarkastella positiivista sosiaalista painetta. Sitä, miten omien päästöjen vertautuminen suhteessa muiden päästöihin vaikuttaa ihmisten toimintaan", tutkija Ronkainen sanoo.

Kahiluodon visioissa Kulkukauppa voisi juureutua osaksi lahtelaisuutta ja edistää jopa ihmisten ryhmäkuuluvutta.

Valitsemalla pyöräilyn kerryttää virtuualieuroja, joilla voi maksaa palveluja.

- Tuuli Ronkainen

Sovelluksen käyttäjäkokemuksia analysoiva Tuuli Ronkainen lisää, että terveysvaikutuksetkin ovat hyvä motivaattori tehdä kestävämpiä liikkumisen valintoja.

"Sovelluksemme laskee aktiivisuuspisteitä. Se kertoo, paljonko liikunta lisääntyy, kun kävelee bussipysäkille eikä omalle autolle. Ja valitsemalla kävelyn tai pyöräilyn kerryttää samalla virtuualieuroja, joilla voi maksaa palveluja", Ronkainen alleviivaa.

Kulkukaupan vuoden kestävä pilotti alkaa virallisesti syksyllä 2019 sovelluksen prototyypin testailun jälkeen. LUTin Lahden kampuksella työskentelevät Kahiluoto ja Ronkainen povaavat, että Lahdella on hyvä mahdollisuus olla kaupunkilaisten keskinäisen päästökaupan ja liikennepäästöjen leikkaamisen esimerkki muulle maailmalle.

Kestävyystieteilijöille CitiCAP-hankkeen odotetaan tarjoavan ratkaisuja kestävyysmuutoksen problematiikkaan. Siihen, miten yksityisihmiset saadaan järjestämään elämänsä ilmastonmuutosta hillitseväksi.

"Miten muutetaan esimerkiksi vallitseva ajatus siitä, että 18 vuotta täyttänyt tarvitsee ensimmäisenä oman auton?" Helena Kahiluoto kysyy.

Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan kannustamia, rakenteita sekä arvoihin, identiteettiin ja kulttuuriin liittyvien lukkojen murtamista.

Juttua editoitu 28.8.2019. "Päästöoikeudet joko kuluvat tai niitä kertyy lisää liikkumisvalintojen mukaan" muutettu muotoon "päästöoikeudet kuluvat liikkumisvalintojen mukaan".
"Käyttäjä tienaa virtuaalisia euroja lisätessään esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä" muutettu muotoon "käyttäjä tienaa virtuaalisia euroja korvatessaan autoilua esimerkiksi kävelyllä tai pyöräilyllä".

"Pilotti alkaa virallisesti syyskuussa 2019" muutettu muotoon "pilotti alkaa virallisesti syksyllä 2019".
Lisätty Ville Uusitalo lisätietojen antajiin.

CitiCAP - Kestävän kaupunkiliikkumisen hanke

Lisätietoja:

Helena Kahiluoto, professori
Tuuli Ronkainen, nuorempi tutkija
Ville Uusitalo, apulaisprofessori
etunimi.sukunimi@lut.fi

Lue myös:

Lahdelle 4,7 miljoonaa euroa kaupunkilaisten kestävään liikkumiseen

Kestävä liiketoiminta Suomessa käy globaalia vastuuttomuutta vastaan