Pidit tai et – yliopistorankingit ovat tulleet jäädäkseen

LUT menestyi erinomaisesti hiljattain julkistetussa Times Higher Education World University (THE) -rankingissa. Yliopistomme on rankingissa sijalla 276-300. Se tarkoittaa, että Suomen yliopistoista LUT on toiseksi paras teknillinen yliopisto ja kaikista maan yliopistoista kolmanneksi paras.

Mutta mihin yliopistojen vertailulistoja tarvitaan? Yliopistot ovat monimuotoisuudessaan niin sekalainen seurakunta, että jo yritys saada puristettua niiden laatutaso numeroiksi ja ranking-sijoituksiksi voi tuntua päättömältä ajatukselta. Kuitenkin nimenomaan tämä sekavuus tekee yksinkertaisen vertailun ehdottoman tarpeelliseksi.

Mahdollisimman läpinäkyvä vertailtavuus palvelee kaikkia: opiskelijoita, akateemisia työn hakijoita, valmistuvien opiskelijoiden tulevia työnantajia, tutkimushankkeiden rahoittajia ja poliittisia päättäjiä. On hyvä myös muistaa, että yliopistot itse lähtevät rankingeihin mukaan. Samalla ranking mittaa vain tiettyjä asioita eikä ole täydellinen kuva yliopiston osaamisesta.

Meillä kaikilla LUT:laisilla olikin hyvä syy nauttia lasilliset kuohuvaa, vaikka amerikkalainen kollega tokaisikin minulle, että jos et tule Caltechista, joka on THE-listan ykkönen, sinulla ei ole mitään syytä rehentelyyn. Oikeassa hän siinä mielessä onkin, että nöyrä asenne tulee toki säilyttää.

Rankingeissakin on kuninkaansa

Rankingit ovat tulleet yliopistomaailmaan jäädäkseen. Erilaisia rankkauksia on etenkin Yhdysvalloissa ollut jo lähemmäs sata vuotta, mutta vuonna 2003 julkaistu "Shanghain lista" (ARWU - Academic Ranking of World Universities by Shanghai Jiao Tong University) aloitti listausten esiinmarssin yliopistokenttään toden teolla.

Seuraavana vuonna ja vaihtoehtoisena haastajana ARWU:lle lanseerattiin THE (Times Higher Education World University Ranking), jolle LUT nyt kymmenen vuotta myöhemmin nousi. Sittemmin rankingeja on syntynyt melkein kuin sieniä sateella, mutta THE on säilyttänyt arvovaltaisen asemansa.

Hyvä sijoitus tai ylipäätään mukaan pääsy rankingiin tuo todistetusti monia etuja yliopistolle ja sen sidosryhmille. Ensinnäkin LUT pääsi nyt maailman 17 000 yliopiston kentässä kartalle ja on siis olemassa. Toiseksi, pidemmässä juoksussa ja kun liigapaikkamme toivon mukaan säilytämme, tarkoittaa tämä parempaa kansainvälistä näkyvyyttä sekä vetovoimaisuutta uusien opiskelijoiden, henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien rekrytoinnin osalta.

Rankingeilla myös vaaransa

Rankingeilla on myös pimeä puolensa. Vaikka rankkauksessa pyritään läpinäkyvyyteen ja esimerkiksi THE-rankingissa käytetyt 13 mittaria ovat kaikkien tiedossa, voi ylilyöntejä tapahtua, jos mittareita ryhdytään manipuloimaan. Samaan hengenvetoon on todettava, että isoja rankingeja ei ole kovin helppo manipuloida.

Mutta yliopistot saattavat vaikkapa ostaa osaamista itselleen, vaikka pari nobelistia muhevaa palkkiota vastaan. Vaan, entäpä jos tieteen valiot tuovat aidosti osaamisensa heidät ostaneen yliopiston käyttöön. Tällöin he kirittävät yliopiston tutkimusta eteenpäin ja jakavat tasokasta osaamistaan myös opiskelijoille, ja lopputulos onkin positiivinen.

Britanniasta puolestaan on raportoitu tapauksista, joissa iso joukko opiskelijoita oli käsketty vastaamaan ranking-kyselyyn kaunistellusti. Tämänkaltaiset väärinkäytökset voivat jopa romuttaa koko yliopiston maineen. Rankingien pimeinä puolina yleensä mainitaan myös pelko niiden liian suuresta ohjaavasta vaikutuksesta yliopiston missioon. Yliopistolle saattaa herätä ajatus, että tehdään vain sitä, mitä rankingit arvostavat. Näin toimimalla yliopisto antaa päätösvallan omista toimistaan sen ulkopuolelle.

Yksi yleisesti kuultu kritiikki niin ikään on, että rankingit samankaltaistavat yliopistoja siten, että niiden omaleimainen ja innovatiivinen lähestyminen uusiin asioihin, niiden alueelliset erot ja erityisvaatimukset jäävät huomiotta. Niitähän ei pidä missään nimessä hukata, vaikka jokaiselle yliopistolle panostaminen kansainvälisen tason tutkimukseen on aina ja kaikissa tilanteissa järkevää. Nämä tapaukset toimikoot varoittavina esimerkkeinä.

Oiva väline jatkuvaan parantamiseen

Rankingit ovat kuitenkin parhaimmillaan oiva väline, kun suomalaisetkin yliopistot pyrkivät tutkimuksen ja opetuksen parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen. Ja vaikka rankingien mittareita, varsinkin opetuspuolella, on kritisoitu joskus pintapuolisiksi, on mielestäni esimerkiksi THE-rankingin suurimman yksittäisen painon omaava tutkimusmittari, sitaatiot, eli toisten tutkijoiden viittaukset tiettyyn tutkimukseen, oikeansuuntainen. Tutkimus, jota muut tutkijat eivät noteeraa, ei voi olla laadukasta ja tavoiteltavaa.

Yksinään rankingit eivät toki riitä, vaan yliopisto tarvitsee vahvan strategian ohjaamaan toimintaansa. Strategian mukainen päivittäinen, ahkera työ tuottaa parhaan tuloksen kaikilla mittareilla.

Rankingeissa mukana pysyminen − ja etenkin sijoituksen nostaminen vuodesta toiseen − on varmasti kova laji. Kilpailun kiristyessä yliopiston täytyy juosta kovempaa pysyäkseen edes paikallaan. Uskon, että LUT ketteränä ja yhteistyökykyisenä toimijana pystyy tähän.

Lisätietoja:

Sami Saarenketo, LUT:n kauppakorkeakoulun professori ja dekaani, puh. +358 50 308 6181