LUTin vahvempi jalansija Lahdessa laajentaa yritysyhteistyötä

LUTin toiminnan vahvistuminen Lahdessa on otettu yrityskentässä innostuneesti vastaan. Myös aiemmin yliopiston kanssa yhteistyötä tehneet yritykset löytävät uusia mahdollisuuksia, joita ne eivät ole aiemmin osanneet etsiä.



Lahden talousalueelle on leimallista suuri määrä yksityisiä yrityksiä. Yli kaksi kolmasosaa alueen työpaikoista sijoittuu yksityisiin yrityksiin, ja alueen yrityskannasta merkittävä osa lukeutuu keskisuuriin tai isoihin perheyrityksiin. Näin myös paljon suomalaista tutkimuksen ja tuotekehityksen päätöksentekoa sijoittuu alueelle.

Yksi vahvoista toimialoista Päijät-Hämeessä on vilja-ala.

"Päijät-Hämeen viljaklusteri on maamme suurin yhden talousalueen sisällä sijaitseva vilja-alan keskittymä. Täällä sijaitsevat muun muassa Suomen suurimmat leipomo, panimo ja mylly, sekä merkittävää maataloutta", kuvaa Pekka Mäki-Reinikka, Fazer Myllyn johtaja Lahdesta.

Mäki-Reinikan johtama mylly on esimerkki yrityksestä, jonka yhteistyö LUTin kanssa laajentui uudelle alueelle sen jälkeen, kun yliopiston vahvempi jalansija Lahdessa alkoi näkyä. Yrityksen edustajat kuulivat tuoreen esityksen LUTin tutkimusportfoliosta, ja saivat uuden kontaktin.

"Olemme jo 2000-luvun alussa tehneet LUTin kanssa yhteistyötä muun muassa innovaatiotutkimuksessa, mutta löysimme viime syksynä kemian prosessitekniikasta uuden kumppanuuden. Täytyy tunnustaa, ettemme aiemmin olleet edes ymmärtäneet kysyä aiheesta", kertoo Mäki-Reinikka.

Arvostamme LUTin suoraviivaista ja ratkaisukeskeistä tapaa toimia
Markku Mikola, Head of R&D, Fazer Mylly

Tarkemmin yhteistyön sisällöstä Mäki-Reinikka tai hänen kollegansa, Head of R&D Markku Mikola eivät halua kertoa, mutta mainitsevat sen liittyvän uuteen tuotannolliseen avaukseen. Sen sijaan LUTin tavasta tehdä yhteistyötä he kertovat kysymättäkin.

"Arvostamme LUTin asiantuntijoiden suoraviivaista ja ratkaisukeskeistä tapaa toimia. Professori Tuomas Koiranen ymmärsi tarpeemme nopeasti, ja saimme myös lyhyessä ajassa projektisuunnitelman kasaan. Työn toteutukseen ja lopputulokseen olimme myös hyvin tyytyväisiä", sanoo Mikola.

Mäki-Reinikka jatkaa, että varsinaisessa elintarviketutkimuksessa Helsingin yliopisto on jatkossakin yrityksen keskeisin kumppani. Teknologisissa ratkaisuissa, muun muassa laiteteknillisessä osaamisessa, LUTilla on kuitenkin heille tarkoituksenmukaista, täydentävää tarjontaa.

"Kaiken ratkaisee lopulta substanssiosaaminen. Uskon, että LUTin tutkimuksella on muillekin yrityksille tähän saakka nähtyä enemmän annettavaa, esimerkiksi edustamallamme elintarvikesektorilla. Kannustan yliopistoa säännöllisiin jalkautumisiin yrityskentälle, ja yrityksiä puolestaan kysymään rohkeasti apua tarpeisiinsa", Mäki-Reinikka päättää.

Kuinka päästä yhteistyössä alkuun?

Yliopiston ja yritysten välisen yhteistyön tapoja on monia, ja kaikki kumppanuudet ovat joskus alkaneet uusina. Yritysten ja korkeakoulujen rajapinnassa työskentelevä Lauri Haiko, LUTin tutkimuskiihdyttämö Green Campus Openin johtaja, näkee työssään monenlaisia esimerkkejä.

"Parhaimmillaan aiempi kontakti vuosien takaa toimii aina vaan ja uudestaan. Yrityksen tarve viedään tutun luttilaisen toimesta eteenpäin, tarvittaessa toiseen tutkimusryhmään tai palveluyksikköön. Toisinaan taas saan puhelun aivan uudesta suunnasta, jolloin lähdemme tutustumaan sekä etsimään tutkimuksen ja toimialan yhteisiä nimittäjiä", sanoo Haiko.

Haiko tiedostaa, että yliopistomaailma saattaa joskus näyttäytyä teoreettisena tai kankeana, ja oikean keskustelukumppanin löytäminen haastavana.

"Keskustelu kannattaa avata aina, esimerkiksi Green Campus Openin kautta. Toivoisin, etteivät yritykset ainakaan tuomitsisi haasteitaan tai osaamistarpeitaan liian "pieniksi" yliopistoyhteistyöhön. Tutkimus yliopistoissa keskittyy uuden tieteellisen tiedon luomiseen ja sen linkittämiseen teollisiin tai kaupallisiin sovelluksiin. Missään ei määritellä rajoja kuinka iso tai pieni sovelluskohteen tulisi olla."

Harjoitus- ja opinnäytetöitä sekä niiden tekijöitä saattaa yhteen opiskelijoista koostuva Firmatiimi, ja valmiiksi määritellylle työ-, diplomityö- tai pro gradu -paikalle on käytettävissä vakiintunut ilmoituskanava Aarresaari. Rekrytoinnin muissa tarpeissa auttaa ura- ja rekrytointipalvelut -yksikkö.

Haiko jatkaa, että luttilaiset saattavat yrityksiä jatkuvasti myös LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa yhteen ja päinvastoin.

"Yleensä näemme nopeasti kenen osaaminen soveltuu parhaiten tarkoitukseen, tai onko molemmille korkeakoululle tarkoituksenmukaiset roolit yritysyhteistyössä. Lahti vai Lappeenranta, yliopisto vai ammattikorkeakoulu – yrityksen näkövinkkelistä näillä harvoin on merkitystä, kunhan ratkaisuja tarpeisiin löytyy."

Lisätietoja ja linkkejä:

Lauri Haiko, johtaja, Green Campus Open, 040-5293925, lauri.haiko@lut.fi

Green Campus Open -tutkimuskiihdyttämö
LUT Career Services (ura- ja rekrytointipalvelut)
Firmatiimi
Aarresaari - yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto 
Oppilaitosyhteistyö - käsikirja yrityksille (toteutettu osana Korkeakoulut innovaatiotoiminnan vauhdittajina -hanketta, ladattavissa LAB-ammattikorkeakoulun sivuilta)