Julkinen sektori voi säästää huomioimalla hankintojen arvon yhteiskunnalle – "Jos hoivapalvelu on hyvää, kustannukset laskevat pidemmällä aikavälillä"

Tällä hetkellä 55 prosenttia EU:n julkisista hankinnoista tehdään valitsemalla halvin hinta. LUT-kauppakorkeakoulun professorin Katrina Lintukankaan mielestä kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon valinta voi johtaa harhaan ­– esimerkiksi jos hoivapalvelu on hyvää, kustannukset laskevat pidemmällä aikavälillä.

"Näin siksi, että hyvä hoivapalvelu nopeuttaa asiakkaan toipumista ja voi muutoinkin estää tilan huonontumista. Esimerkiksi ikääntyneiden kotihoidossa laadukas hoivapalvelu voi estää kaatumisia ja ikääntyneiden aliravitsemuksesta johtuvia sairaalakäyntejä", Lintukangas tarkentaa.

Tästä seuraa, että hoivan tarve ei lisäänny vaan toivon mukaan vähenee, ja sitä kautta kustannukset asiakasta kohti pienenevät.

"Ostopäätöksessä on järkevää huomioida myös hankinnan arvo yhteiskunnalle", Lintukangas sanoo.

Suomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 35 miljardin euron edestä, joten sillä on väliä, millä periaatteilla hankinnat tehdään.

Yhteistyöhankkeella kaivetaan esiin hankintojen arvo

LUT-kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja hollantilainen University of Twente ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa konsortiohankkeessa, jonka avulla halutaan edistää kestävämpiä julkisia hankintoja. Kestävillä hankinnoilla tarkoitetaan ympäristön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja taloudellisuuden huomioimista päätöksenteossa.

Innoprocu (Public Procurement Change: From a Price-centric Mindset to Value Creation for Society) -projektin tehtävänä on tukea julkisen hankinnan muutosta hintakeskeisyydestä pidemmän aikavälin arvonluontia huomioivaan ajattelutapaan. Tavoitteena on tarjota testattu kehys esittelemällä, kuinka julkiset hankinnat ja niiden toimittajat voivat luoda arvoa yhteiskunnalle.

"Arvonäkökulman mukana pito julkisissa hankinnoissa ei ole suinkaan vallitseva käytäntö. Keskustelu voi jäädä kokonaan uupumaan hankintoja tehtäessä", sanoo yliopistotutkija Aki Jääskeläinen Tampereen yliopistosta.

"Meidän tutkimuksemme tehtävänä onkin selvittää, mitä kaikkea arvo voi olla ja olla ja miten arvon voisi paremmin huomioida hankinnoissa", lisää LUT-kauppakorkeakoulun professori Anni-Kaisa Kähkönen.

Koronarokote on esimerkki arvot huomioivasta päätöksenteosta

Koronarokote on yksi esimerkki, jossa päätöksenteon vaikuttavuus yhteiskuntaan korostuu. Professori Jussi Heikkilä Tampereen yliopistosta sanoo, että koronarokotteen hankinta näyttää tässä vaiheessa hyvin valmistellulta, kun ottaa huomioon olosuhteet.

"Hankkeen valmistelussa ovat mukana asiantuntijat ja päättäjät Suomessa ja EU:ssa. Hankintaprosessin toteutusta mallinnetaan, mekanismiltaan erilaisiin rokotevaihtoehtoihin on kytkeydytty mukaan ja EU-yhteistyötä tullaan hyödyntämään. Myös mediakeskustelu aiheesta on runsasta, mikä asettaa painetta ratkaisuille", Heikkilä sanoo.

Katrina Lintukangas jatkaa, että kevään maskikohusta on otettu selvästi opikseen. Lintukankaan mukaan koronan iskiessä iski myös paniikki ja kiire.

"Julkinen sektori ei ollut valmistautunut tilanteeseen, sen sijaan monet yksityiset yritykset osasivat mukautua epidemian torjuntamarkkinoille hyvinkin notkeasti", hän sanoo.

Lintukangas lisää, että Innoprocu-hankkeen avulla yritetään edesauttaa paikallisia toimittajamarkkinoita, lisätä ymmärrystä arvon merkityksestä ja kehittää ostajan ja toimittajan suhdetta.

Aki Jääskeläisen mukaan tutkimuksella halutaan myös haastaa vallitsevaa toimintakulttuuria.

"Jotkut yritykset ovat hyvin riippuvaisia julkisista hankinnoista ja elelevät niillä mukavasti ilman, että kokevat tarvetta kehittää itseään. Samaan aikaan uudet, innovatiivisia ratkaisuja tarjoavat yritykset eivät välttämättä pääse esille kilpailutuksissa. On hyvä miettiä, pitäisikö kilpailutusta uudistaa", Jääskeläinen sanoo.

Julkiset hankinnat nostavat pintaan tunteita kuten pelon

Jääskeläinen huomauttaa, että julkisia hankintoja lähestytään yleisessä keskustelussa helposti tunnepitoisten reaktioiden kautta. Esimerkiksi ulkomaisten hoitajien rekrytointi Suomeen työvoimapulaa helpottamaan aiheuttaa pelkoja, että suomalaisten työpaikat häviävät.

"Kuitenkin tällainen rekrytointiprosessi luo uusia työpaikkoja ja lisää alueen ostovoimaa, kun sinne muuttaa uusia ihmisiä", Lintukangas sanoo.

Innoprocu-hankkeeseen etsitään nyt tutkimuskohteeksi sosiaali- ja terveyspalveluita järjestäviä organisaatioita, jotka haluavat auttaa tutkijoita selvittämään, millaista arvoa tuotetuilla palveluilla saadaan aikaan.

Hanke on ajassa kiinni, sillä valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2019 toimenpideohjelman eli Hankinta-Suomen yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Niin ikään syyskuussa julkaistiin myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valmisteltu kansallinen julkisten hankintojen strategia. Sen avulla julkisia hankintoja tekevät tahot, kuten valtio, kunnat ja seurakunnat, saavat työhönsä avuksi konkreettisia työkaluja.

"Yksi meidän tutkimuksemme tavoite on venyttää horisonttia, jotta opittaisiin huomioimaan ostopäätösten kokonaisvaltaisuus ja vaikutukset pidemmällä aikavälillä", sanoo Heikkilä.

 

Lisätietoja:

LUT-kauppakorkeakoulu
Professori Katrina Lintukangas
040 7674530, katrina.lintukangas@lut.fi

Tampereen yliopisto
Yliopistotutkija Aki Jääskeläinen
050 3261113, aki.jaaskelainen@tuni.fi

Lue seuraavaksi: