Käytännön työkaluja hankintayksiköille yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen

Julkisissa hankinnoissa pyritään taloudellisten tavoitteiden ohella edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kestävää kehitystä ja PK-yritysten huomioimista. LUT-kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa on luotu hankinta-asiantuntijoille toimintamalli, jossa yhdistyvät prosessit ja käytännön työkalut yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi.

Timo Kivistö (DI, LUT tuotantotalous) tarkasteli väitöstutkimuksessaan yhteiskunnallisia tavoitteita tukevia prosesseja ja työkaluja julkisen sektorin hankinta-asiantuntijoiden käytännön työssä. Yhteiskunnallisia tavoitteita ovat tässä yhteydessä esimerkiksi kestävän kehityksen ja ympäristömyönteisyyden edistäminen, PK-yritysten huomioiminen, sekä innovatiivisten ratkaisujen leviäminen.

Kivistön tutkimusaineistona oli muun muassa hankinta-aineisto seitsemästä suomalaiskunnasta, sekä laaja sosiaali- ja terveysalan innovaatioita koskeva aineisto useasta maasta. Lisäaineistona ympäristöystävällisistä hankinnoista oli raportti viiden Pohjoismaan valtiollisista puitesopimuksista.

"Innovatiiviset, julkisen sektorin tuottavuutta parantavat hankinnat ovat valtion tasolla keskeinen tavoite. Innovaatioita synnyttävät yritykset ja niiden kasvu ovat myös merkityksellisiä kansantalouden näkökulmasta", sanoo Kivistö

Kivistön tutkimushavainnot kuitenkin osoittivat, että nykyiset toimintamallit tukevat heikosti edullisten ja niin sanotusti hyllyssä valmiina olevien innovaatioiden hankintaa.

"Uudet tuotteet ovat usein pienivolyymisiä, eivätkä leviä maiden rajojen yli. Esimerkiksi yhteishankinnoissa yleisesti käytetty komissioperusteinen korvaus ei vie isoja tavoitteita eteenpäin. Väitöskirjassani olen luonut toimintamallin ja käytännön työkaluja, jotka auttavat hankinta-asiantuntijoita yhdistämään taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita."

Kivistön tutkimus tarkasteli myös julkisten hankintojen määritelmää ja kokonaisvolyymia.

"Julkisuudessa käsiteltävä, EU:n kriteerejä noudatteleva Suomen yleisen julkishallinnon hankintavolyymi oli esimerkiksi vuonna 2018 noin 38 miljardia. Kun otetaan huomioon hankintalakia noudattavat kuntien ja valtion omistamat yhtiöt ja julkisten organisaatioiden välinen kaupankäynti, summa nousee noin 60 miljardiin."

Kivistö selventää, että tutkimuksessa yhtenä kaupunkina tarkastellun Lappeenrannan tekemät tilaukset sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTElta tai Saimaan Tukipalvelut Oy:lta ovat esimerkkejä julkisten organisaatioiden välisestä kaupankäynnistä, josta ei edes käytetä nimitystä hankinta.

"Tutkimukseni valossa näkisin, että koko hankintavolyymin huomioon ottaminen on suurin kehityskohde sekä taloudellisessa mielessä että yhteiskunnallisten tavoitteiden täyttymisessä."

Diplomi-insinööri Timo Kivistön hankintojen johtamisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan LUT-yliopistossa perjantaina 11.12.2020.
Väitöskirjan sähköinen versio LUT-yliopiston julkaisutietokannassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-584-2.

Lisätietoja:

Timo Kivistö, 0400-508907, timo.kivisto@kivistoconsulting.fi

Lue seuraavaksi: