Kohti vastuullisempaa liiketoimintaa: "Jos päätökseen ei sisälly lainkaan tunnetta, lopullista sitoutumista muutokseen ei tapahdu"

Mitä jos yrityksen tärkein sidosryhmä on sitä mieltä, että on valittava ehdotettua halvempi, mutta ympäristölle haitallisempi materiaali?
Eettiset haasteet tulevat tämän tästä vastaan yrityksen päätöksenteossa. LUTissa tehdyn tutkimuksen mukaan tunteet voivat toimia eettisenä kompassina strategisessa päätöksenteossa ja auttaa yritysjohtajia tekemään vastuullisia valintoja epävarmoina aikoina.

"Tällöin tunteet eivät reflektoi pelkästään taloudellisia pyrkimyksiä tai itsekeskeistä otetta, vaan myös moraalista, kokonaisvaltaista näkökulmaa. Se parantaa strategisten muutospäätösten eettistä laatua ja vastuullisuutta", sanoo tutkija Kirsi Snellman LUT-kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä.

Snellman on projektipäällikkönä Reasons & Emotions -projektissa, jossa tutkitaan tunteiden vaikutusta yritysten päätöksentekoon. Snellmanin mukaan tutkimustieto aiheesta on tärkeää, koska tunne antaa energiaa liike-elämän kestävyysmurrokselle kohti vastuullisempia aikoja.

Tutkija Kirsi Snellman
Snellmanin ja LUT-kauppakorkeakoulun professorin Henri Hakalan tutkimusartikkeli Emotion as an ethical compass in strategic sustainability decisions kirjassa Sustainable Entrepreneurship and Entrepreneurial Ecosystems (2020) osallistuu keskusteluun tunteiden merkityksestä kestävän kehityksen ajurina.

"Huoli ilmastomme tilasta ja sen ympäristövaikutuksista kasvaa. Yritysjohtajilla on mahdollisuus vaikuttaa tekemällä strategisia päätöksiä, jotka nopeuttavat muutosta kohti nykyistä vastuullisempaa tulevaisuutta", Snellman sanoo.

Tunteet auttavat sitoutumaan ja tekemään päätöksiä

Eettisiä haasteita voi ilmetä tilanteissa, joissa yritysjohtajat joutuvat tekemään valintoja ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisten odotusten välillä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun prioriteetit ovat ristiriidassa ja käsitys siitä, mikä on tärkeintä, puuttuu.
Eettiset haasteet voivat liittyä yrityksen ympäristötavoitteisiin; riittääkö se, että ollaan 95-prosenttisesti kestäviä, vai pitäisikö ympäristölle haitallisten materiaalien käyttö lopettaa kokonaan. Eettinen ongelma voi koskea myös aikahorisonttia ja kysymystä siitä, kumpi on tärkeämpää – lyhyen tähtäimen voitot vai korkea laatu ja pitkän tähtäimen vaikutukset. Haasteet voivat liittyä myös arvokonflikteihin tai näkemyseroihin.

"Tutkimustuloksemme osoittavat, että jos päätökseen ei sisälly lainkaan tunnetta, lopullista sitoutumista muutokseen ei tapahdu, vaikka muutos olisi teknisesti mahdollista toteuttaa. Jos taas johtaja on hyvin epävarma, valinta voi tuntua huonolta, jolloin muutospäätös jää tekemättä", Snellman kertoo.

Vastuullisen valinnan tekeminen liittyy parhaalta tuntuvan vaihtoehdon valitsemiseen. Valintavaiheessa vaihtoehto voi tuntua joko oikealta tai väärältä. Positiiviset tunteet, kuten innostus ja hyvä olo, voivat lisätä yritysjohtajan varmuutta analyysin laadusta. Negatiiviset tunteet, kuten pelko, voivat liittyä sietämättömänä pidetyn tilanteen jatkumiseen tai esimerkiksi tarpeeseen ottaa uusi kalusto tai materiaali käyttöön välittömästi.

"Innostus indikoi sitä, että on tekemässä oikeata asiaa oikeaan aikaan, mutta hyvä tunne voi liittyä myös valintaan, joka on massojen mielipidettä vastaan", Snellman summaa.

Tähänastinen tutkimus strategisesta päätöksenteosta osoittaa, että tunteilla on merkitystä. Snellmanin mukaan emme kuitenkaan tiedä riittävästi tunteiden vaikutuksesta, kun arvioidaan eri vaihtoehtojen eettisyyttä.
Siksi Snellmanin ja Hakalan laadullisessa haastattelututkimuksessa haluttiin pureutua siihen, miten tunteet vaikuttavat strategiseen päätöksentekoon silloin, kun navigoidaan kohti kestävämpää liiketoimintaa.
 

Lisätietoja:

Tutkija Kirsi Snellman
+358503514042
kirsi.snellman@lut.fi

Professori Henri Hakala
+358440244387
henri.hakala@lut.fi
 

Lue lisää: