Kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen uusi tekniikka käyttöön pian myös Suomessa

Suomessa testataan parhaillaan kunnallisten jätevesien puhdistamista membraanitekniikalla useilla paikkakunnilla. Lappeenrannan teknillinen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) membraanitekniikan tutkimusryhmä on mukana neljässä eri tutkimuksessa, joissa tutkitaan jätevesien puhdistamista membraanibioreaktoreilla ja tertiäärisellä membraanisuodatuksella. 

Membraanibioreaktoreita (MBR) on kunnallisessa jätevesipuhdistuksessa Euroopassa jo yli sata ja Tukholmaan on rakenteilla maailman suurin membraanibioreaktoriprosessi. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtäkään täydessä mittakaavassa toimivaa laitosta.

Tehokkaampi puhdistusmenetelmä

Membraanibioreaktoriprosessi eroaa perinteisestä kunnallisesta jätevedenpuhdistusprosessista siten, että jälkiselkeytyksen ja hiekkasuodatuksen sijaan ilmastusaltaassa oleva jätevesi ajetaan puoliläpäisevän membraanin läpi. Membraanikalvossa on pieniä huokosia, jotka poistavat vedestä bakteerit ja kiintoaineet. Membraanikalvot sijaitsevat kaappimaisissa moduuleissa, jotka upotetaan suoraan ilmastusaltaaseen. MBR-prosessi on paitsi nykyistä menetelmää tehokkaampi, myös kompaktimpi.

"Se ei vaadi perinteiseen vedenpuhdistusmenetelmään tarvittavia laajoja jälkiselkeytysaltaita, sillä membraanibioreaktorilaitos pystytään rakentamaan kustannustehokkaasti pienemmälle alalle", kuvailee nuorempi tutkija Kimmo Arola, LUT Kemiantekniikan laitokselta.

Membraanibioreaktorin puhdistama vesi on myös tasalaatuisempaa kuin perinteisen jätevedenpuhdistuksen. Perinteisessä prosessissa kaikki aineet eivät välttämättä aina puhdistu, sillä jälkiselkeytyksestä karkaa ajoittain vesistöön kohonneita määriä epäpuhtauksia. Membraanibioreaktorin puhdistuksessa vedestä poistuvat kaikki bakteerit ja kiintoaineet. Tästä johtuen MBR:lla puhdistettua vettä on helpompi jatkoprosessoida kuin perinteisesti puhdistettua.

Tulevaisuudessa haasteena haitta-aineet

Arola kokee, että MBR-prosessi on sijoitus tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa esimerkiksi haitta-aineet tulevat olemaan Euroopan ja maailman mittakaavassa haaste, koska erilaiset hormonit ja lääkeainejäämät ovat ajan kanssa kumuloituneet vesistöön. Perinteinen prosessi ei puhdista kaikkia haitta-aineita riittävän tehokkaasti. MBR-prosessin tuottamasta puhdistetusta vedestä voidaan poistaa harmilliset lääkeaineet ja muut biologisessa prosessissa vaikeasti hajoavat yhdisteet helpommin kuin perinteisen prosessin puhdistetusta vedestä.

"Myös erilaisille haitta-aineille on odotettavissa tarkkailuarvoja ja lupaehtojakin lähitulevaisuudessa, etenkin suurille puhdistamoille. Sen takia vanha tekniikka on auttamattomasti pulassa," uskoo Arola.

Asian kriittisyyteen ei ole Suomessa vielä täysin herätty johtuen riittävästä maa-alasta ja puhtaaksi koetusta vedestä. Perinteisellä vedenpuhdistusmenetelmällä on kyetty toimimaan, koska se on toiminut riittävän tyydyttävästi. Suomi on kuitenkin heräämässä uuden tekniikan mahdollisuuksiin. Parikkala on tehnyt jo ennakkopäätöksen, että se rakentaa uuden puhdistamon membraanibioreaktoriin perustuvalla tekniikalla. Lopullinen rakentamispäätös tehdään joulukuussa valtuustossa.

Membraanitekniikkaa testataan tällä hetkellä neljällä paikkakunnalla Suomessa: Parikkalassa, Vihdissä, Mikkelissä ja Savitaipaleella. LUT Kemiantekniikka on professoreiden Mika Mänttäri ja Mika Sillanpää johdolla mukana kaikissa projekteissa. Jos Parikkalan valtuusto antaa positiivisen päätöksen membraanibioreaktoriprosessin rakentamisesta joulukuussa, kiinnostus aihetta kohtaan todennäköisesti lisääntyy, Arola pohtii.

Lisätietoja:

Professori Mika Mänttäri

p. +358 407342192

mika.manttari@lut.fi

Nuorempi tutkija Kimmo Arola

p. +358 503734447

kimmo.arola@lut.fi

Lataa pressikuva. Kuvaaja: Leena Pajari-Kosonen, Parikkalan-Rautjärven Sanomat.