Lappeenrannan konepajan historiaa koottu yksiin kansiin

Lappeenrannan konepajan historia on koottu yli sadan vuoden ajalta yksiin kansiin. Rautakourien tarina -niminen teos julkaistiin 5.2.2015 Outotec Oy:n Lappeenrannan toimipisteessä. Kirja on konepajan selviytymistarina kahdelta eri vuosisadalta ja tarina sen matkasta kansainväliseksi pörssiyhtiöksi.

Teoksen on toimittanut FT Pertti Kolari. Historiikissa on 160 sivua ja runsaasti kuvitusta. Teoksen julkaisija on LUT:n Etelä-Karjala-instituutti. Teos perustuu konepajan omistajiin ja yhtiössä eri tehtävissä toimineen Into Pitkäsen (1912−1991) käsikirjoitukseen.

Lappeenrannan ensimmäisen konepajan juuret ulottuvat pitkälle edellisen vuosituhannen puolelle, aina vuoteen 1886. Konepaja aloitti tuolloin toimintansa silloisessa Pallon kaupunkiosassa, Pallonlahden rannalla. Historiikki tarkastelee konepajan eri vaiheita perustamisvuodesta aina joulukuuhun 1986 asti, jolloin se tuli toimineeksi 100 vuotta samalla paikalla. Kyseisellä tontilla harjoitetaan teollista toimintaa tänäkin päivänä.

Vaikeuksien kautta kansainväliseksi toimijaksi

Lappeenrannan konepajan menneisyys on vaiherikas: alkuvuosina sen toiminta keskittyi laivojen korjaustelakkatoimintaan, laajeni sittemmin valimotoimintaan ja lopulta höyrylaivaliikenteen vähentyessä konepaja ryhtyi valmistamaan erotus- ja suodatuslaitteistoja Suomessa kasvavalle tärkkelysteollisuudelle.

Sodan jälkeen konepajan toiminta keskittyi sotakorvaustuotteiden valmistamiseen. Erilaisia teollisuustuotteita toimitettiin Neuvostoliittoon liki 10 vuoden ajan. 1960-luvulla konepaja joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja toiminta kaipasi uutta puhtia. 1970-luvun puolella Lappeenrannan konepajasta tuli Larox Oy:ksi, jonka toiminta keskittyi suodatinteollisuuteen. Vuonna 2010 liiketoiminnan osti Outotec Oyj, joka vankisti entisestään konepajan asemaa kansainvälisenä pörssiyhtiönä.

 Lappeenrantalaisen konepajateollisuuden synty, kehitys ja säilyminen 1800-luvulta näihin päiviin saakka on monen tekijän summa. Selviytymistarinan resepti koostuu rohkeudesta, osaamisesta, yritteliäisyydestä, pitkämielisyydestä ja yhteisöllisyydestä.

"Päällimmäisenä tarinasta jäi mieleen yrittäjien usko tulevaisuuteen. Oli ylämäkiä ja alamäkiä, mutta heillä on aina ollut rohkeutta kokeilla uusia tuotteita ja uudistaa toimintaa. Tämä selviytymistarina on esimerkki, joka luo uskoa vaikeiden aikojen selättämiseen myös tänä päivänä", kuvailee kirjan toimittanut Pertti Kolari.

Kolari pitää teosta myös kunnianosoituksena yliopiston ja nykyisen Outotecin sekä sen edeltäjien pitkäaikaiselle yhteistyölle.

"Yliopisto on ollut vahvasti mukana kehittämässä uutta teknologiaa ja bisnestä yhdessä Outotecin kanssa 1970-luvulta lähtien. Historia tuo perspektiiviä tälle yhteistyölle. Teos vaalii myös paikallista kulttuuri- ja teollisuusperintöä."

Into Pitkäsen vuonna 1988 laatima käsikirjoitus sisälsi 350 sivua muistiinpanoja ja valokuvia, joita täydensivät henkilökohtaiset muistelmat C-kaseteilla vuodelta 1982. Pitkäsen kirjoitus on pyritty teoksessa säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä.