LUMA-keskusten StarT-toiminta saa tieteen siemeniä itämään

Lapsia LUMA-keskus Saimaan tiedefestareilla
Valtakunnallinen LUMA-keskus Suomi –verkosto on toteuttanut monialaista oppimista tukevaa StarT-toimintamallia vuodesta 2016 lähtien. Koulut ja päiväkodit saavat toimintamallista tukea tiede- ja teknologiakasvatukseensa, ja lapset mahdollisuuksia innostua tieteestä. LUMA-keskus Saimaan StarT-toiminta tuotti tänä keväänä valtakunnallisesti palkittuja tuloksia.

Rohkeaa kokeilua, tieteenalat ylittäviä projekteja ja luovaa työskentelyä tiimeissä – näistä on StarT-toimintamalli tehty. StarT on Suomen LUMA-verkostossa syntynyt, varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ulottuva toimintamalli. Se tavoittaa kaikkiaan 13 alueellisen LUMA-keskuksen kautta 3-19-vuotiaita lapsia ja nuoria eri puolilla maata, ja tukee uusien opetussuunnitelmien mukaista ilmiöpohjaista ja yhteisöllistä opiskelua eri kouluasteilla.

Kunkin LUMA-keskuksen alueella StarT-toiminta näyttäytyy hieman erilaisena, esimerkiksi alueella sijaitsevista korkeakouluista ja yhteistyöverkostosta riippuen. LUMA-keskus Saimaan toiminnassa korostuvat ympäristöaiheet, teknologiakasvatus ja jatkossa vahvemmin myös ohjelmointi.

"Koko LUMA-toiminnalla vaikutamme luonnontieteellisten ja matemaattisten aiheiden kiinnostavuuteen, ja turvaamme osaltamme pitkällä tähtäimellä tulevaisuudessa tarvittavien taitojen rakentumista. Ohjelmointitaidot ovat esimerkki näistä jatkossa merkitystään kasvattavista taidoista", sanoo Virpi Junttila, LUMA-keskus Saimaan johtaja ja LUTin tutkijaopettaja.

Tiedefestareilla kisaillaan ja kokeillaan

Yhteisöllisyys oppimisessa, laajemminkin kuin oman ryhmän tai luokan sisällä, sekä hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä StarT-toiminnan kivijalkoja. Näitä palvelemaan alueelliset LUMA-keskukset ovat järjestäneet StarT-tiedefestareita keväästä 2017 alkaen.

LUMA-keskus Saimaan kevään 2019 festaripäivä kokosi huhtikuussa yli 200 koululaista ja päiväkotilasta LUTin kampukselle. Lapset esittelivät tiedeprojektejaan toisilleen ja tuomaristolle, sekä pääsivät touhuamaan muun muassa robottien, ohjelmointivälineiden ja matematiikkapelien parissa.

"Tiedefestarit ovat ryhmille mahdollisuus tuoda arjessa pitkin lukuvuotta rakennettuja projektejaan muiden nähtäväksi. Esimerkiksi LUT Junior Universityn oppimiskokonaisuuksiin eri luokka-asteilla tehtävillä projekteilla voi mainiosti osallistua festareille", kertoo Leena Ikonen, LUMA-keskus Saimaan koordinaattori.

Ikonen jatkaa, että kilpailut eivät suinkaan ole itseisarvo, mutta innostavat monia osallistumaan festareille ja tuunaamaan projektejaan viimeisen päälle. "Perimmäinen tarkoitus on tieteestä, teknologiasta ja toisten projekteista innostuminen sekä hyväksi havaittujen toimintamallien leviäminen kasvatus- ja opetusväen kesken."

Pihatähtimöitä sukissa ja mäenlaskun tutkimista tilastollisin menetelmin

Lappeenrannan festarit toivat alueellemme tänä keväänä valtakunnallista menestystä, kun peräti kaksi kolmesta valtakunnallisesta palkinnosta myönnettiin siellä kisanneille projekteille.

Taipalsaarelaisen päiväkoti Satulaivan Puuhiset-ryhmä palkittiin valtakunnallisesti parhaana tiiminä projektillaan Pihatähtimöitä sukissa ja muita siemen- ja itämistutkimuksia. Projekti tutustutti lapset kasveihin sekä ruuan alkuperään, ja vei ryhmän muun muassa sukkakävelylle ulos tutkimaan siemeniä, luontoa, kasveja ja ruokaa. Lapset tutkivat lukuvuoden aikana ruokaa monin eri tavoin sekä saivat siemeniin liittyviä kotitehtäviä.

Päiväkoti Satulaivan palkittu tiimi esittelee projektiaan opettajansa Kirsi Rehusen kanssa

"Lapset nauttivat tutkimisesta sekä uusien asioiden kokeilusta ja keksivät koko ajan lisää kysymyksiä, joihin hakea vastauksia", kertoo ryhmän varhaiskasvattaja Kirsi Rehunen. Saman päiväkodin Vadelmatalo-ryhmän työ Mäenlaskututkimuksia sai puolestaan valtakunnallisen palkinnon parhaana tilastollisia menetelmiä hyödyntäneenä työnä.

Innostus luonnontieteisiin luodaan jo ennen kouluikää

Lasten perustaidot lukemisessa ja laskemisessa perusopetuksen alkaessa ovat tutkimusten mukaan yksi eniten myöhempiä oppimistuloksia selittävistä tekijöistä. Ennen kouluikää syntynyt innostus luonnonilmiöihin ja –tieteisiin sekä hyvät perustaidot lukemisen lisäksi matematiikasta tasoittavat merkittävästi lapsen tietä läpi opiskelun.

"Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu perustaitojen, minäkuvan ja luonnontieteisiin kohdistuvan innostuksen rakentamisessa. Olemme tiedostaneet tämän LUMA-verkostossa", Virpi Junttila sanoo.

Junttila jatkaa, ettei kaikista lapsista ole tarkoitus kouluttaa tieteentekijöitä. On kuitenkin tärkeää, että varhaiskasvatus mahdollistaa kasvualustaa tieteestä innostumiselle silloinkin, kun kodista saatava tuki puuttuu.

"Tämä on keskeinen syy, miksi LUMA-verkosto haluaa tukea hyvien varhaiskasvatuksen käytänteiden jakamista."

Hyvät käytänteet päiväkodeissa eivät synny ilman innostuneita aikuisia. Malliesimerkki uutta luovasta kasvatusalan ammattilaisesta on edellä mainittu lastentarhanopettaja Kirsi Rehunen. Rehunen on muissakin tiedeverkostoissa palkittu, ja tuottanut myös omasta innostuksestaan esikouluille suunnatun opiskelumateriaalin. Myös LUTin Junnuyliopisto käyttää Rehusen materiaalia osana esikoululaisille kokoamaansa opetusaineistoa.

"Kaikkien ei tarvitse luoda alusta asti itse käytänteitä ja materiaalia tai hankkia laitteistoja. Me teemme työtä sen eteen, että yhtäällä hyväksi havaitut sisällöt jaetaan muidenkin käyttöön, ja esimerkiksi LUMA-keskuksiin hankitut laitteistot voivat kiertää päiväkodeissa", päättää Junttila.

Lisätietoja:
Leena Ikonen, LUMA-koordinaattori, LUT-yliopisto, etunimi.sukunimi@lut.fi, puh. +358 46 923 4523
Virpi Junttila, LUMA-keskuksen johtaja, tutkijaopettaja LUT-yliopisto, etunimi.sukunimi@lut.fi, puh. +358 50 323 8926

Suomen LUMA-verkoston StarT-toiminta on saanut kansainvälisen Global Best Awards 2018 -palkinnon STEM (Science, Technology, Engineering and Math) -kategorian parhaana työelämää ja koulutusta yhdistävänä tiedekasvatushankkeena Euroopassa, ja sitä on sovellettu jo 40 maassa.

Lappeenrannan StarT-festareiden tuomaristoon kuuluivat LUMA-keskus Saimaan johtaja Virpi Junttila, varajohtaja Johanna Naukkarinen, LUTin professori Karl-Erik Michelsen, Saimaan amk:n koulutuspäällikkö Jukka Nisonen sekä alueasiamies Saku Laapio TEKistä. Lisää kevään 2019 tapahtumasta voi lukea
LUMA-keskus Saimaan blogista.

Kuvat: Jouni ja Leena Ikonen / LUT-yliopisto