« Takaisin

LUT-yliopisto laatii tiekarttaa Ahvenanmaan merkittävän tuulivoimapotentiaalin hyödyntämiseksi

Ahvenanmaan merialueiden tuuliolosuhteet ja syvyys soveltuvat hyvin laajamittaiseen merituulivoiman tuotantoon. LUT-yliopisto laatii Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksiannosta tiekarttaa, jossa kuvataan merituulivoiman lisärakentamisen ja sen myötä jopa 30 terawattituntiin vuodessa kasvavan sähköntuotannon mahdollisuuksia.

Kuvassa merituulipuisto

Useat uusiutuvan energian lisätuotantoa koskevat selvitykset ovat osoittaneet Ahvenanmaan merialueiden soveltuvan erinomaisesti tuulivoiman tuotantoon. Merituulivoiman lisärakentamiselle on Ahvenanmaan maakunnassa kaavoitettu useita alueita, kaikkiaan noin 1000 neliökilometrin laajuudelta.

Alueen investointisuunnitelmien tueksi kaivataan kuitenkin tarkempaa kuvausta, kuinka taloudelliset hyödyt voitaisiin maksimoida.

"Ahvenanmaa haluaa olla merkittävä toimija uusiutuvan energian tuotannossa ja edistää osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamista kaikissa Pohjoismaissa. Tämä toteutuu yhteistyössä valtioiden, tutkimuslaitosten ja alan yrityskentän kanssa. Tulevien investointikeskustelujen tueksi tarvitsemme tarkemman kuvauksen siitä, millainen potentiaali luonnonvaraamme sisältyy", sanoo Alfons Röblom, Ahvenanmaan kehitysministeri.

Ahvenanmaan maakuntahallitus on tilannut LUTilta tiekartan, kuinka jopa 30 terawattituntiin kasvava sähkön vuosituotanto voitaisiin hyödyntää parhaiten.

"Potentiaali merituulivoimalle Ahvenanmaalla on valtava. Pohjanmerelle rakenteilla oleva Dogger Bank tulee valmistuessaan olemaan maailman suurin merituulipuisto, mutta Ahvenanmaalla potentiaali on vieläkin suurempi", kuvailee Petteri Laaksonen, LUTin energiajärjestelmien yksikön tutkimusjohtaja.

Laaksonen jatkaa, että vuoden 2019 sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli noin 66 terawattituntia, eli Ahvenanmaan merituulivoiman potentiaali vastaisi yli 40 prosentin lisäystä siihen.

Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa tulevaisuusskenaarioina mallinnetaan sähkön laajamittaista vientiä, esimerkiksi Ruotsiin, sekä toisaalta maakuntaan sijoittuvan vedyntuotantoa. Samalla selvitetään mahdollisia kaupallisia toimijoita ja niiden roolia eri vaiheissa toteutusta.

"Sähköverkon uusi kokonaisuus on keskeinen mallinnettava osa-alue, sillä se luo perustan kaikille sähkön kaupallistamisen ratkaisuille", sanoo Olli Pyrhönen, LUTin energiajärjestelmien yksikön dekaani.

Vihreän, etupäässä tuulivoimalla tuotetun sähkön ja sitä hyödyntävän vetytalouden vaatimat siirtoratkaisut ovat useissa maissa ja EU:n tasolla tapetilla juuri nyt.

"Isoja päätöksiä tehdään samanaikaisesti monella suunnalla ja mahdollisia kehityskulkuja on useita. Meidän asiantuntemuksemme auttaa ymmärtämään muutaman todennäköisimmän skenaarion hyödyt ja vaadittavien investointien laajuuden: missä aikataulussa eri alueilla on järkevää rakentaa lisää, miten sähköä tai vetyä tultaisiin siirtämään, varastoimaan tai käyttämään paikallisesti uudessa teollisessa tuotannossa, ja mikä olisi sähköverkon uusi kokonaisuus", luettelee Pyrhönen. 

Ahvenanmaan mahdollisen vedyntuotannon skenaariota jatketaan tutkimuksen toisessa vaiheessa esiselvityksillä vedyn jatkojalostamisen mahdollisuuksista.

"Vedystä on power-to-x-teknologioiden avulla mahdollista valmistaa monia tuotteita, joilla on jo valmiit maailmanmarkkinat. Synteettiset liikennepolttoaineet ja ammoniakkipohjaiset lannoitteet ovat esimerkkejä näistä, ja meidän tehtävämme on laskelmien kautta tehdä teknologinen ja taloudellinen potentiaali näkyväksi", päättää Pyrhönen.

Lisätietoja:

Olli Pyrhönen, dekaani, LUT-yliopisto, puh. 040 516 6411, olli.pyrhonen@lut.fi
Petteri Laaksonen, tutkimusjohtaja, LUT-yliopisto, puh. 040 508 8498, petteri.laaksonen@lut.fi
Alfons Röblom, kehitysministeri, Ahvenanmaan maakuntahallitus, puh. 018 25000
Stefan Fransman, tekninen yhteiskuntastrategi, Ahvenanmaan maakuntahallitus, puh. 018 25000

Lue seuraavaksi: