LUT-yliopisto on energia-asioissa aina pari askelta edellä – tavoitteena päästötön maailma

Sähkötekniikasta on 25 vuodessa kasvanut yksi LUT-yliopiston suurimpia yksiköitä, jossa visioidaan energia-alan läpimurtoja ja rakennetaan hiilinegatiivista maailmaa. Eläköityvä sähkötekniikan professori ja akateemisen Energy Systems -yksikön dekaani Jarmo Partanen pohtii alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Jarmo Partanen LUT-yliopisto

Kun Jarmo Partanen vuonna 1994 tuli LUTiin sähkövoima-alan professoriksi, sähkötekniikka oli pieni, kymmenen hengen yksikkö osana energiatekniikan osastoa ja koulutusohjelmaa. Partasella oli edessään tyhjä pöytä.

"Mitään ei ollut silloin valmiina, mikä tarkoitti, ettei ollut myöskään mitään esteitä. Kaikki oli mahdollista, vain mielikuvitus ja ryhmämme oma tahtotila olivat rajana", Partanen muistelee.

90-luvun laman keskeltä kasvoi yksi yliopiston suurimmista koulutusohjelmista

Ryhmälle tarjoutui heti alussa mahdollisuus perustaa LUT-yliopistoon, silloiseen Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun, sähkötekniikan koulutusohjelma. Mahdollisuuteen tartuttiin innolla.

"Silloin 90-luvun puolivälissä oli lama. Valtio elvytti ja pisti rahaa aloille, joissa näki kasvupotentiaalia. Me sähkötekniikassa kirjoitettiin reipas hakemus ja saatiin reipas rahoitus, jolla koulutusohjelma sai alkunsa. Porukalla oli kova tahtotila saada asioita aikaiseksi."

Tänään, yli 25 vuotta myöhemmin, sähkötekniikka on yksi LUT-yliopiston suurimpia osastoja, jossa on 10 professoria, kymmeniä tohtoreita sekä iso liuta tutkijoita ja muuta väkeä, yhteensä reippaasti yli 100 ammattilaista. Maailmalta tulee jatkuvasti pyyntöjä osallistua erilaisiin energia-alan hankkeisiin.

Eläköitymisen kynnyksellä Partasella on ollut LUTissa monta roolia. Hän on paitsi sähkötekniikan professori myös sähkömarkkinalaboratorion johtaja ja LUT School of Energy Systemsin dekaani. Näitä tehtäviä uudet henkilöt ovat jo hoitaneet viime kuukaudet.

"On mukava jäädä eläkkeelle, kun on onnistunut tekemään itsensä "tarpeettomaksi". Lähtöni jälkeen kukaan ei jää ihmettelemään, miten täällä pärjätään."

Sähköistäminen muuttaa maailman

Ilmastonmuutos puhututtaa kaikilla aloilla, ennen kaikkea energia-alalla. Partanen nostaa esille uusiutuvan sähkön ja hiilineutraalit polttoaineet aseina ilmastonmuutosta vastaan.

"Sähköistäminen, electrification, on päivän sana. Täysin puhdasta sähköä pystytään tuottamaan rajattomasti ja todella edullisesti. Sähkön avulla vedestä ja hiilidioksidista saadaan tuotettua synteettisiä polttoaineita, mikä tulee muuttamaan koko maailman. Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi lentää puhtaalla kerosiinilla."

LUTissa katsotaan tulevaisuuteen

Partanen kertoo, että LUTissa ollaan aina oltu visionäärisiä.

"Reilu 10 vuotta sitten alettiin puhua aurinkotaloudesta, joka perustuu joustavaan ja tehokkaaseen energiajärjestelmään sekä päästöttömään energiantuotantoon. Pian LUT ja VTT käynnistivät yhteistyössä Neo-Carbon Energy -hankkeen, ja samaan aikaan LUTiin perustettiin Solar Economy -professuuri."

Suomen ensimmäiseksi aurinkotalousprofessoriksi nimitettiin vuonna 2013 kestävään energiatalouteen erikoistunut Christian Breyer, joka työskentelee LUTissa edelleen ja on Partasen mukaan uusiin energia-alan tutkimusavauksiin liittyen talon kansainvälisin asiantuntija ja kova julkaisija.

Breyerin nimityksessä oli onnenkantamoisia mukana.

"Professuuria varten saatiin Fortumilta viiden vuoden rahoitus, mutta meillä oli huoli, löydetäänkö tehtävään sopivaa ihmistä mistään maailmasta. Mutta sitten Saksasta tuli sähköposti, jossa hakija kertoi, että ei ollut missään törmännyt tällaiseen ilmoitukseen ja että tämä oli hänen unelmansa."

Partanen myöntää, että pelkästä onnesta ei ollut kyse.

"Se, että syrjäisen Suomen syrjäiselle rajalle saadaan huippuhakijoita, kertoo, että jotain on tehty oikein."

Partasen mukaan LUTissa ollaan energia-asioissa pari askelta edellä muita tutkimuslaitoksia. Muutama vuosi sitten sitten LUTissa heräsi visionäärinen ajatus, että ilmasta ja vedestä voisi tehdä dieseliä vastaavaa polttoainetta.

"Silloin muutamat kollegat sanoivat, että olette vastuuttomia, valehtelette, tuo ei ole mahdollista. Nyt sitä kutsutaan vetytaloudeksi, joka on alan kuuma puheenaihe ja pelastus koko maailmalle."

"Koronaelvytysrahalla pitäisi rakentaa Joutsenoon polttoainetehdas"

EU:n Suomelle myöntämästä koronaelvytyspaketista lähes miljardi euroa on korvamerkitty ilmastonmuutoksen torjumiseen. Partasella on selkeä näkemys, mihin tämä raha tulisi käyttää.

"Joutsenoon pitäisi rakentaa polttoainetehdas. Joutsenon Kemiran tehtaasta saadaan ylijäämävetyä ja Finnsementti Oy:n Lappeenrannan-tehtaan prosessista hiilidioksidia. Näistä yhdessä saadaan synteesiprosessin avulla metanolia ja sen jatkojalosteita, esimerkiksi kerosiinia."

"Tämä on Suomelle huikea mahdollisuus. Polttoainetehtaan avulla saataisiin kaikki teollisuuden hiilidioksidi käytettyä, mikä vähentäisi kasvihuonepäästöjä."

Synteesiprosessiin tarvitaan hiilidioksidin lisäksi vetyä, jota saadaan sähköenergian avulla vedestä. Kotimainen sähköntuotanto ei nykyisellään riitä, sillä uudet synteesiprosessit vaativat paljon sähköä, mutta Suomessa on Partasen mukaan yllin kyllin tuulivoimapotentiaalia. Kaavoitusasioiden ja puolustusvoimien takia tuulivoimainvestoinnit eivät kuitenkaan etene niin nopeasti kuin potentiaalia olisi.

Suomalaisen teollisuuden hiilidioksipäästöt riittäisivät koko Suomen liikenteen tarpeisiin ja vientiinkin asti, mutta tämä teknologia on vielä kallista. Kysyntä tuleekin edullisen hinnan sijasta hiilineutraalisuustavoitteista.

LUTin vahvuuksia ovat osaaminen ja yhteistyökyky

"Aikanaan Vaasassa oli firma, johon sähkötekniikan osastolta lennettiin porukalla hieromaan yhteistyökuvioita. Firmasta ei ensin kuulunut mitään, mutta yhtäkkiä tuli päätös, että käynnistetään tutkimushanke 700 000 eurolla. Jälkikäteen selvisi, että LUT valittiin yhteistyökumppaniksi vahvan osaamisen lisäksi siksi, että vaikka paikalla oli seitsemän proffaa ja keskusteluja käytiin koko päivä, kukaan ei alkanut riidellä keskenään – mikä on kuulemma proffilla tapana", Partanen muistelee ja jatkaa:

"Tämä on LUTin vahvuus. Tarvitaan individualisteja, jotka ovat oman alueensa syväosaajia, mutta pitää olla myös tahto ja kyky työskennellä yhdessä."

Jarmo Partanen

  • Valmistui 1980 Tampereen teknillisestä korkeakoulusta.
  • Tuli LUTiin vuonna 1994 sähkövoimaprofessoriksi.
  • On toiminut professuurin lisäksi tutkimuksesta vastaavana vararehtorina, sähkötekniikan yksikön vetäjänä, Telecom Business Research Centerin johtajana, kansallinen sähkövoimatekniikan tutkijakoulun johtajana ja Energy Systems tiedekunnan dekaanina.
  • Oma erikoisala liittyy älykkäisiin sähköverkkoihin ja sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan regulaatioon.
  • Ollut mukana tietojärjestelmiin, liiketoimintakonsultointiin, tuulivoimaan ja erikoissähkökoneisiin liittyvissä startup-yrityksissä 1990-luvulta alkaen.
  • Jää eläkkeelle 1.4.2021.
  • Aikoo eläkepäivillä olla mukana startup-toiminnoissa, suunnistaa ja hiihtää, liikkua luonnossa ja ihmetellä maailman muuttumisen nopeutta.

Lue lisää: