LUT-yliopiston patenttisalkkua rakennetaan määrätietoisesti vauhdittamaan yritystoimintaa

Patenttihakemusten määrä Suomessa kääntyi vuonna 2020 kasvuun. LUT on jo vuosia ollut yliopistokentässä aktiivisimpien patentoijien joukossa. Tutkimuksesta syntyvä liiketoiminta on yliopistolle tärkeä vaikuttavuuden mittari, ja tätä tuetaan määrätietoisella immateriaalioikeuksien hallinnalla.

Kuvassa nestejäähdytetty kestomagneettisähkökone

Yle uutisoi patenttihakemusten kääntyneen Suomessa kasvuun niin kutsuttuna koronavuonna, vuonna 2020. LUT sijoittui kymmenen suurimman yritys- tai yhteisöhakijan joukkoon. Päättynyt vuosi ei ollut kuitenkaan LUTille patenttien kannalta poikkeuksellinen, eikä yrityskentän tavoin pandemia-ajan sävyttämä.

"Olemme aktiivisesti hakeneet yliopiston nimiin patentteja tutkimuksemme kärkialoilta jo vuosia. Vuosi 2020 ei ollut meidän hakemuksissamme mitenkään ennätyksellisen vilkas, vaan jatkumoa tasaisessa kehityksessä", sanoo Jari Hämäläinen, LUTin tutkimuksesta vastaava vararehtori.

Yliopistolle syntyy immateriaalioikeuksia, kun yliopiston henkilökunnan jäsenet tekevät keksintöjä, joihin liittyvät oikeudet he sopimuksella luovuttavat yliopistolle.

"Yliopistona me sitten teemme päätöksiä etenemisestä, esimerkiksi patentoimisesta kansallisesti ja kansainvälisesti. Meillä syntyvät patentit ovat useimmiten oman perustutkimuksen tulosta, harvemmin yritysten tilaustutkimuksessa syntyneitä", taustoittaa Hämäläinen.

Immateriaalioikeuksia ei LUTissa jäädä hautomaan.

"Suojaamme meillä syntynyttä osaamista, mutta pääasiallinen tavoitteemme on laittaa osaaminen kiertoon: start up -yrityksen perustaksi tai jo toimintansa vakiinnuttaneen yrityksen kasvun vauhdittajaksi", sanoo Hämäläinen.

Suurin osa haetuista patenteista on jo kaupallistamisen polulla

"Patenttihakemuksiimme liittyy lähes poikkeuksetta tutkimus, joka on jo niin sanotulla tutkimuksesta liiketoimintaa -polulla", jatkaa Tero Lehikoinen, LUTin yrityskiihdyttämö Green Campus Openin IPR- ja innovaatioasiantuntija.

Lehikoisen mainitsemasta polusta tunnetuin on Business Finlandin Research to business -rahoitusohjelma (aiemmin Tutkimuksesta liiketoimintaa, TUTLI). "Kun syntyneen teknologisen ratkaisun kaupallistamisen potentiaalia on jo tarkasteltu, parantaa se luonnollisesti todennäköisyyttä sille, että LUTin immateriaalioikeudet päätyvät kaupalliseen hyötykäyttöön", sanoo Lehikoinen.

Lehikoinen luettelee esimerkkejä aloista, joihin liittyviä patentteja LUT on viime vuosina hakenut eniten.

"Energiatehokkuuden parantamiseen tavalla tai toisella liittyviä patentteja on paljon. Ne liittyvät esimerkiksi suurnopeustekniikkaan ja sitä hyödyntäviin sähkökoneisiin. Myös kemiantekniikasta on tullut patentoitavaa ja tulee varmasti lähiaikoina lisää. Sielläkin korostuu resurssitehokkuus, esimerkiksi kierrätettävien raaka-aineiden talteenottoteknologiat."

Green Campus Open tavoittelee vuosittain auttavansa markkinoille kolmesta viiteen tutkimuslähtöistä yritysaihiota. Kehityssykli keksintöilmoituksesta yritysaihioon on tyypillisesti pari vuotta.

"Luonnollisesti hutejakin tulee, mutta myös menestystarinoita", sanoo Hämäläinen.

LUTissa syntyneitä immateriaalioikeuksia ovat viime aikoina hyödyntäneet muun muassa proteiinia ilman ja uusiutuvan energian avulla valmistava Solar Foods ja teollisuusprosessien energiatehokkuutta parantavia voiteluaineettomia magneettilaakereita toimittava SpinDrive sekä robotiikan alalla ihmisen kaltaista mukautuvaa poimintaotetta kehittävä The Human Touch Robotics Oy.

Parhaimmillaan samaa innovaatiota kaupallistetaan monella, keskenään hyvin erilaisellakin toimialalla ja vuosia eteenpäin.

"Tästä hyvä esimerkki on nestejäähdytetty kestomagneettisähkökone, jota lähdettiin kehittämään alun perin tuulivoimaloiden tarpeisiin. Samaa ideaa sovelletaan nyt monessa muussa, merkittävästi pienemmässä koneessa", kertoo Lehikoinen.

Millaisia patentteja LUTin salkkuun voidaan odottaa seuraavaksi?

"Uskon, että tekoälyn ja liiketoiminta-analytiikan tutkimuksesta syntyy pian patentoitavaa. Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta eri vinkkeleistä tutkitaan LUTissa niin laajasti, että pidän myös kasvua sillä alueella todennäköisenä. Esimerkiksi metsäteollisuuden ison sivuvirran, sahanpurun hyödyntäminen raaka-aineena on potentiaalinen tutkimusalue", päättää Lehikoinen.

Lisätietoja:

Jari Hämäläinen, vararehtori, tutkimus, LUT-yliopisto, puh. 040 596 1999, jari.hamalainen@lut.fi
Tero Lehikoinen, IPR- ja innovaatioasiantuntija, Green Campus Open, 040 149 8798‬
tero.lehikoinen@lut.fi

Lue lisää: