Nuorten omistautuminen ja konkreettiset ilmastoteot ennustavat presidentti Niinistön mukaan parempaa tulevaisuutta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja LUT-yliopiston opiskelijoiden välinen keskustelu käsitteli ilmastomuutoksen torjuntaa eri näkökulmista. Tekniikan mahdollisuudet, esimerkit konkreettisista ilmastoteoista ja nuorten omistautuminen nousivat presidentin puheissa avaintekijöiksi paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Kuva LUT-yliopistota verkkotapahtuman kulisseista

"Tämä keskustelu on esimerkki positiivisesta signaalista: tulevaisuuden huolet eivät ole voittamattomia. Toivon, että kehitätte sellaisia ratkaisuja, joita en itse osaa edes kuvitella."

Näin summasi presidentti Niinistö reilun tunnin mittaisen ajatustenvaihdon LUT-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Maanantaina 26. huhtikuuta järjestetty verkkotilaisuus oli yksi kolmesta presidentin Kultaranta-yliopistokierroksen keskustelusta.

Keskustelua rytmittivät opiskelijoiden videoilla ja lähetyksen chatissa esittämät kysymykset. Ne sivusivat muun muassa yksilön kulutusvalintoja, suurvaltapolitiikkaa, lihantuotannon ja väestönkasvun ympäristökuormitusta sekä energiantuotannon kysymyksiä osana ilmastoratkaisuja.

Presidentti Niinistö alusti keskustelun jakamalla itselleen innoittajana toimineen professori Eero Paloheimon ajatuksen ihmisvelvollisuuksista, velvollisuuksista jälkeemme tuleville sukupolville.

"Näistä velvollisuuksista keskeisin on ilmastokysymysten ratkaisu", Niinistö totesi alustuksessaan.

Presidentti pohti myös suurvaltojen roolia ilmastokysymyksissä. "Suurvallat kuten Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Intia ovat tietenkin aivan keskeisiä tekijöitä ilmastokysymyksissä. Geopoliittisissa suhteissa on tällä hetkellä paljon kireyttä, mutta kun käsitellään ilmastokysymyksiä, keskustelun sävy muuttuu. Tästä herää toiveikkuutta, että yhteisymmärrystä suurvaltojen välillä voisi löytyä laajemminkin."

Keinot torjua ilmastonmuutosta voivat olla myös miellyttäviä

Yksilön vaikuttamismahdollisuuksista kysyttäessä Niinistö nosti esimerkeiksi kulutuksen painottaminen tuotteiden sijaan palveluihin, ruokahävikin torjumisen ja liikkumisen valinnat.

"Hankintoja tehdessään tulisi aina kysyä itseltään: tarvitsenko tätä todella? Haluaisin myös torjua ajatusta, että hyvien valintojen tekeminen tarkoittaa aina jonkin rajoittamista. Keinot torjua ilmastonmuutosta voivat olla myös miellyttäviä. Itselleni tulee hyvä mieli, kun onnistun vähentämään ruokahävikkiä", Niinistö sanoi vastauksessaan.

Energiantuotantoa sivuttiin useammassakin presidentille esitetyssä kysymyksessä. Niinistö totesi muun muassa tuulivoimatuotannon osoittautuneen kilpailukykyiseksi ja osaksi pysyvää ratkaisua. Ydinvoimaa presidentti kertoi 2000-luvun alussa kuvanneensa sillaksi vähäpäästöisempään tulevaisuuteen, mutta yksin se ei riitä.

"Kun Saksassa tehtiin päätös luopua ydinvoimasta, alettiin raivata maata ruskohiilen kaivamiseksi", totesi presidentti huolestuneeseen sävyyn.

Turvetuotannon rajoittamisen ja sen kerrannaisvaikutukset presidentti totesi ministeriöiden toimivalta-alueille kuuluviksi, eikä halunnut niihin keskustelussa puuttua.

Opiskelijoiden kysymyksissä nostettiin esiin myös lihantuotannon haasteita. Yksi kysymyksistä kuului, onko Suomen ilmastoneutraalius mahdollinen puuttumatta karjantuotantoon.

"Näkisin, että kaikkiin elementteihin on puututtava", Niinistö vastasi.

Presidentti totesi ruoantuotannon kysymysten linkittyvän kiinteästi myös maailmanlaajuiseen väestönkasvuun.

"Jos globaali väestönkasvu jatkuu huikeaan suuntaansa ja samalla, niin kuin tietysti kohtuullista on, ihmiset pääsevät kohtuulliselle elintasolle, niin se tietää valtavaa rasitetta, joka myöskin olisi osattava hallita. Väestönkasvu on arka ja eettinenkin kysymys, jota on pyritty lähestymään kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa tyttöjen ja naisten koulutusta parantamalla."

Mikä on piskuisen Suomen merkitys globaalissa kehityksessä?

Opiskelijat halusivat kuulla presidentin näkemyksiä Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Kysymyksissä viitattiin muun muassa puhtaampaan energiantuotantoon ja sen osaamisen vientiin sekä kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

Presidentti nosti esiin ilmastotekoja, joissa Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä. Saharaan suunnitteilla olevat metsityshankkeet ja mustan hiilen torjunta Arktisella alueella ovat presidentin mukaan konkreettisia tekoja ja siksi pelkkiä tunnuslukuja parempia. 

"Jos sanotaan, että me saavutimme tuon ja tuon tunnusluvun, se ei ehkä tavalliselle kuulijalle kuitenkaan kerro niin kauhean paljon. Mutta jos me kerromme, että konkreettisesti voidaan tehdä tällaisia asioita, niin ehkä se esimerkki on vielä vahvempi."

"Emme voi ruveta kaikkia komentelemaan, vaan tarjota terävää tietoa sektori kerrallaan", totesi presidentti myös.

Ympäristöosaamisen viennin presidentti rinnasti muuhun vientiin. "Kaikessa viennissä on oltava kilpailukykyinen. Mitä parempia olemme, sitä paremmin osaamisemme kelpaa maailmalla."

Presidentti korosti Suomen roolia myös kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi on ollut aloitteellinen niin Arktisen alueen ilmastokysymyksissä kuin kansainvälisessä valtionvarainministereiden ilmastokoalitiossa.

"Niin kutsutut Helsinki Principles on laadittu yli 50 maailman valtiovarainministerin kesken. Valtiovarainministerit pitävät peukaloa monen asian päällä, ja yhteistyön ideana on, että ilmastonmuutoksen torjunta vaaditaan aina mukaan budjettiin ja investointisuunnitelmiin."

Presidentin puheenvuoroissa toistui läpi keskustelun hyvistä valinnoista nauttiminen sekä hyvän mielen ja esimerkkien jakaminen muille.

"Päättäväisellä asenteella voi vaikuttaa toiseen ihmiseen. Teillä on paljon tekniikan osaamista, ja kaikenlainen innovointi erityisesti nuorilta, on vaikuttavaa."

Arvovaltaisen keskustelukumppanin ajatukset saivat vastakaikua opiskelijoilta.

"Haluan pelastaa maailman ja tuottaa hyvää mieltä, siksi ryhdyin insinööriksi", totesi keskusteluun osallistunut tekniikan opiskelija puheenvuoronsa päätteeksi.

Keskustelun moderaattoreina toimivat LUT-yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) hallituksen puheenjohtaja Anniina Pokki sekä toiminnanjohtaja Arttu Kaukinen.

Linkki keskustelun tallenteeseen:  presidentti.fi/kultaranta

Lue seuraavaksi: