Oppilashuollossa merkittäviä laadullisia ja sisällöllisiä haasteita

Oppilashuollon toteuttamisessa on merkittäviä sisällöllisiä ja laadullisia kehittämiskohteita. Tuoreen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tarkastettavan väitöskirjan mukaan epäkohdat liittyvät muun muassa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen pinnallisuuteen sekä viranomaistoimintaan.

Tutkimuksen mukaan oppilaiden ja perheiden saamalla palvelulla näyttää olevan taipumus polarisoitua: lähtökohtaisesti hankalammassa asemassa olevat asiakkaat saattavat todennäköisimmin jäädä puutteelliselle huomiolle tai joutua palvelujärjestelmän "palloteltaviksi".

Palvelutuotantoa leimaavat myös "laatupoikkeamat". Erityisesti huoltajien, osin myös ammattilaisten, arvioissa nousi toistuvasti esiin, että toiminta ohjautuu voimakkaasti palveluntuottajayksilöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien, persoonan tai asenteiden, voimavarojen mukaan.  

Tulosten valossa on nähtävissä, että viranomaistahojen keskinäisessä yhteistyössä on kehittämisvaraa. Eräänä keskeisenä asiana esiin nousee se, etteivät sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen toimijatahot tunnista riittävässä määrin toistensa ammattikulttuurisia reunaehtoja, eivätkä toistensa toiminnan mahdollisuuksia ja rajoitteita. Henkisen, osaltaan myös fyysisen etäisyyden seurauksena oppilashuollon toteutusprosessin hyötysuhde jää siitä mitä se parhaimmillaan voisi olla. Viranomaisten välinen tiedonsiirto ja muu kanssakäyminen näyttäytyvät varsin niukkoina ja välttämättömyyteen pohjautuvina.

Tutkimus nosti esiin myös sen, että eri toimijoiden näkemykset oppilashuollon ydintehtävistä ja ominaisuuksista vaihtelevat merkittävästi. Toisistaan poikkeavat perusoletukset aikaansaavat hämmennystä ja lisäävät keskinäistä kitkaa. Varsin selvästi esiin nousi se, että oppilashuolto koetaan "ongelmaoppilasiin" kohdistuvana toimintana. Oppilashuolto koetaan voimakkaan ongelmakeskeiseksi, reaktiiviseksi ja samalla myös leimaavaksi.

Keskustelut oppilaiden koulumotivaation madaltumisesta, lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tilasta, syrjäytymiskehityksestä sekä kasvatuksellisista haasteista ovat lisääntyvässä määrin esillä suomalaisessa arjessa. Oppilashuolto on isojen mahdollisuuksien kenttä, joka pystyy osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Se on mukana kasvavien ja kehittyvien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjessa keskeisinä kasvun ja kehittymisen vuosina.

Tutkimuksen tehneen Timo Suholan mukaan tuleva sote- ja maakuntauudistus voidaan nähdä oppilashuollon mahdollisuutena. 

"Panostamalla oppilashuoltoon sijoitetaan samalla yksilöiden hyvinvointiin, yhteiskunnan taloudelliseen kantokykyyn sekä yhteiskuntarauhaan."

Psykologian maisteri Timo Suholan tuotantotalouden tutkimusalaan kuuluva väitöskirja "Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö oppilashuollossa: oppilashuoltoprosessi systeemisenä palvelukokonaisuutena" ("Customer orientation and multisectoral approach in student welfare services: student welfare process as a systemic service system") tarkastetaan 13.1.2017 klo 12 LUT:n ylioppilastalon auditoriossa. Vastaväittelijänä toimii apulaisprofessori Hanna Toiviainen Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Timo Pihkala LUT:stä.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 733. ISBN 978-952-335-044-1, ISBN 978-952-335-045-8 (PDF), ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannasssa osoittessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-045-8. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, tel. +358 44 744 5511 tai kirjakauppa@aalef.fi sekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi/

Tietoja väittelijästä:

Nimi: Suhola, Timo
Synt.: 1959, Helsinki
Kotikunta: Luumäki
Koulutus: Psykologian maisteri, 2003, Joensuun yliopisto
Työsuhteessa: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), 2009 -, projektipäällikkö

Lisätietoja:

Timo Suhola, timo.suhola@elisanet.fi