Paikallisuus ja tarinallisuus korostuvat alueellisissa medioissa digitaalisuuden aikakaudella

LUT-kauppakorkeakoulun tutkijat kartoittivat, kuinka mediaorganisaatiot voivat selvitä voittajina digitalisaation aikaansaamista muutosprosesseista. Muutos haastaa sekä liiketoimintamallit että johtamisen.

Tulevaisuudessa alueelliset mediat yhdistyvät toisiinsa ja media-ala keskittyy yhä enemmän. Näin sanovat LUT-kauppakorkeakoulun tutkijat Paavo Ritala ja Päivi Maijanen-Kyläheiko. Ritala ja Maijanen-Kyläheiko tutkivat alueellisen median digitaalista loikkaa, eli sitä, millaisia muutoksia digitaalisuus aiheuttaa toimituksissa ja miten ne selviävät muutoksista voittajina. Tutkimuksen case-organisaationa oli kaakkoissuomalainen mediayhtiö Kaakon Viestintä, joka koostuu useasta jo pitkään alalla toimineesta maakunta- ja kaupunkilehdestä.

Tutkimuksessa analysoitiin Kaakon Viestinnän uudistumisprosessia kohti digitaalista sisällöntuotantoa vuosina 2016-2019. Nykyään Kaakon Viestintä on osa mediatalo Keskisuomalaista. Aihetta tutkittiin liiketoimintamallien sekä muutosjohtamisen näkökulmista.

Alan keskittyminen on liiketoiminnan näkökulmasta luontevaa, sillä pienillä mediaorganisaatioilla on yksinään harvoin riittävästi resursseja panostaa vaadittaviin muutoksiin ja teknologioihin.

"Kehityskulku varmistaa sen, että aluemediat säilyvät jatkossakin. Yhdistymisestä saadaan skaala- ja oppimisetuja. Sisältöjä ja digitaalisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä voidaan jakaa toisille", Ritala kertoo.

Paikallisuus ja tarinallisuus korostuvat

Digitaalisuuden aikakaudella aluemedian keskeisimmät asiakasarvot korostuvat: paikallisuus, ajankohtaisuus ja kiinnostavat tarinat.

"Tavallaan on palattu journalismin juurille. Kuvitelma, että toimituksissa vain juostaan klikkausten perässä, ei pidä paikkaansa vaan sisältöjä mietitään tarkasti. Laadukas journalismi ja elämyksellisyys korostuvat", Maijanen-Kyläheiko sanoo.

Globaalien ja kansallisten uutisten merkitys aluemediassa vähenee. Toisaalta myöskään liiallinen osallistaminen ei kiinnosta lukijoita.

"Ehkä vähän yllättäenkin paikallismedialta ei toivota intensiivistä keskustelufoorumia, pitkälle personoitua sisältöä tai digitaalista markkinapaikkaa. Moni haluaa pikemminkin seurata paikallisia asioita pääasiassa lukijan roolissa", Ritala sanoo.

Muutos haastaa johtamisen

Tutkimushankkeen alussa ja uudestaan sen lopussa haastateltiin kymmeniä Kaakon Viestinnän johtoon, keskijohtoon ja henkilöstöön kuuluvia henkilöitä useilla eri paikkakunnilla. Alan keskittyessä toimituksien eri kulttuurien yhdistäminen aiheuttaa haasteita johtamiselle.

"Keskeistä on, että otetaan oppia toisten hyvistä tavoista. Jos käytännöt otetaan vaan yhdestä organisaatiosta ja muiden pitää sopeutua, niin hankaluuksia tulee", toteaa Maijanen-Kyläheiko.

Kuten muissakin organisaatioissa, myös mediatalojen muutosjohtamisessa korostuu vuorovaikutus, vastuun jakaminen myös ylimmän johdon ulkopuolelle ja keskijohdon sitouttaminen muutokseen.

"Keskijohto johtaa päivittäistä työtä. Heidän pitää ymmärtää, miksi muutoksia tehdään ja miksi niihin sitoutuminen on tärkeää", Maijanen-Kyläheiko sanoo.

Tutkimuksen aikana Kaakon Viestinnässä muun muassa otettiin käyttöön verkkosisältöjä koskeva maksumuuri ja ajattelutapa muuttui printistä verkkolähtöiseksi.

"Organisaation muutoskyky oli tuntuvaa ja asioita pystyttiin muuttamaan. Mediaorganisaatioissa haasteena on kaksikätisyys, eli samalla kun kehitetään uutta, täytyy pitää kiinni myös vanhoista hyvistä käytännöistä. Muutos vaatii kärsivällisyyttä", Maijanen-Kyläheiko sanoo.

Alueellisen median digitaalinen loikka – mikä muuttuu? -tutkimushankkeen loppuraportti on luettavissa Media-alan tutkimussäätiön sivuilla.

Lisätiedot:

Paavo Ritala, professori
040 833 5852, ritala@lut.fi, @PaavoRitala

Päivi Maijanen-Kyläheiko, tutkijatohtori
040 138 0396, paivi.maijanen@lut.fi, @MaijanenPaivi

Lue seuraavaksi: