Pieni askel ihmiselle, suuri ihmiskunnalle

Avaruutta ja ihmisen löytöretkeilijäluonnetta ihasteleva LUT-yliopiston dekaani Riina Salmimies pohtii puuttuvia palasia tiellä kohti entistä kestävämpää maanpäällistä elämää. Onko yhteiskuntatieteiden ja tekniikan yhdistäminen suurempi harppaus yksilölle vai tieteelle?

Sanotaan, että insinöörit yksin eivät pelasta maailmaa. Oikeassa ovat, sillä vaikka tarjoilemme maailmalle toinen toistaan vaikuttavampia teknologioita, on Euroopassa tänäkin aamuna sota. Myös ilmastokriisi odottaa ratkaisuja. 

Dekaani Riina Salmimies

Suurissa mullistuksissa huomion keskipisteeseen astuvat johtajat: poliitikot, presidentit, vaikuttajat. Riippumatta heidän agendastaan tai siitä, olemmeko heidän kanssaan samaa mieltä, heidän taitonsa on puhutella joukkoja. Nostattaa taistelutahtoa tai tyynnytellä pelkoja. He toimivat yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja kollektiivisten ilmiöiden tulkitsijoina ja sanoittajina.

Kun LUT-yliopisto kääntää katseensa yhteiskuntatieteisiin, pyrimme samaan: yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja kollektiivisten ilmiöiden tulkitsemiseen ja sanoittamiseen. Tavoitteenamme on, että yhteiskuntatieteiden opiskelijoistamme kasvaa maailmaa rohkeasti ja vastuullisesti uudistavia edelläkävijöitä, jotka ratkaisevat kohtalon kysymyksiä osana yhteiskuntaa ja yrityksiä.

Valmius ymmärtää ihmisten historiaa ja käytöstä sekä siitä syntyviä yhteiskunnallisia valtarakenteita on välttämättömyys, kun uudistamme energia-, ruoka- ja vesijärjestelmiämme pyrkimyksessämme kohti entistä kestävämpää elämäntapaa.

Me luttilaiset rakastamme yrityksiä. Näen sen työkavereissani päivittäin ja se on yksi niistä syistä, joiden takia haluan olla juuri tässä yliopistossa töissä. Aito usko yritysten mahdollisuuksiin toimia positiivisena muutosvoimana tässä maailmassa kannustaa minua vuoropuheluun teollisten kumppaneidemme kanssa.

Kaikista perinteistä ei kannata pitää kiinni, mutta LUTin vahvasta teollisen yhteistyön perinteestä kannattaa, koska tämä ässä tarvitaan pöytään nyt, kun planeettamme teknologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset järjestelmät on uudistettava ilmastokriisin ja alati heikkenevän biodiversiteetin ratkaisemiseksi.

Tekniikan ja kauppatieteiden osaajamme ovat luontevia sillanrakentajia, kun otamme askeleita yhteiskuntatieteen ja yritysten kietomisessa toisiinsa. Ja kun hieman penkaisee suomalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja koulutusta, huomaa nopeasti, että yritykset ja teknologia ovat harvoin yhteiskuntatieteellisen osaamisen keskiössä. Tämä muuttuu nyt.

Teknologinen erinomaisuutemme on kriittistä yritysten kilpailukyvyn kannalta. Vähintään yhtä kriittistä on ymmärrys kansalaisliikkeiden toiminnasta ja tavasta vaikuttaa kansalliseen kaivoskeskusteluun, ymmärrys laajojen ihmisryhmien kollektiivisista kokemuksista ja niiden historiasta sähköistymisen äärellä tai ymmärrys yhteiskunnallisten ilmiöiden taloutta ohjaavista vaikutuksista.

Jokainen meistä on omalla tavallaan yhteiskunnan tutkija. Me havainnoimme, päättelemme ja toimimme jatkuvasti tutkimassamme ympäristössä. Takataskussani on LUTissa suoritettu tutkinto tekniikasta ja toinen taloudesta. En enää aikonut tutkinto-opiskella elämässäni. Nyt harkitsen vakavasti kolmatta tutkintoa.

Lue seuraavaksi:

LUT-yliopisto aloittaa yhteiskuntatieteiden koulutuksen