Ratkaisuja talouskriisiin: LUT-yliopiston Professor of Practice Atte Jääskeläinen on yksi isoksi kasvaneen talouskriisi.fi -verkoston perustajista

Vapaaehtoisuuteen perustuvan verkoston ideana on pyrkiä edistämään Suomen mahdollisimman hyvää selviytymistä koronan aiheuttamasta talouskriisistä.



Ei pidä jäädä voivottelemaan, ratkaisuja on olemassa. Tämän ajatuksen ympärille rakentui tuore talouskriisi.fi -verkkosivu.

Sen ideana on mahdollistaa Suomen mahdollisimman hyvä selviytyminen koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Talouskriisi.fi -verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 6 200 jäsentä ja se pyrkii tuomaan yhteen yrityksiä, yrittäjiä, elinkeinoelämän vaikuttajia ja luomaan ratkaisuja ongelmiin.

"Kokoamme yhteen ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotain sen eteen, että Suomi selviää mahdollisimman vähin vaurioin koronan aiheuttamasta talouskriisistä nyt ja tulevaisuudessa. Päätökset, joita nyt tehdään, vaikuttavat vielä seuraavienkin sukupolvien elämään", kertoo Atte Jääskeläinen.

Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja talouskriisi.fi -verkoston yksi perustajajäsenistä yhdessä yrittäjä Mika Mäkeläisen ja yrittäjä Terho Puustisen kanssa.

Kysyntää on

Talouskriisi.fi -verkkosivu perustettiin 3. huhtikuuta, noin kolme viikkoa sen jälkeen, kun Suomessa oli julistettu poikkeustila koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi.

"Vaikuttaa siltä, että olemme osuneet todelliseen tarpeeseen. Osallistujien määrä lähti heti kasvamaan voimakkaasti", Jääskeläinen kertoo.

"Jo nyt näyttää siltä, että kriisissä on myös voittajia, sellaisia yrityksiä, joiden kysyntä on kasvanut", Jääskeläinen toteaa.

Saatujen havaintojen kautta luodaan kokonaiskuva siitä, mikä ongelma oikeastaan on, ja sitten sitä ruvetaan ratkomaan. Ratkaisuehdotuksia fasilitoidaan halukkaiden verkostoon kuuluvien jäsenten kanssa.

Jo nyt on etsitty ratkaisuja maatalouden kausityöntekijäpulaan, seuraavaksi aiheena ovat kasvuyrittäjien ja yksinyrittäjien ongelmat. Ehdotukset raportoidaan ja toimitetaan julkisuuteen sekä tiedoksi päättäjille.

Kolme suurta kysymystä

Tilanne on vaikea. Elinkeinoelämällä ei ole vain yhtä polkua kriisistä ulos, Jääskeläinen sanoo.
"Tiedossa on huomattava määrä konkursseja ja suuri määrä yrityksiä tulee kuolemaan. Mutta osa aina selviää."

Yhteiskunnan suurimmat kysymykset ovat, kuinka torjua yritysten akuutti kassakriisi, miten hallita riskejä toimitusketjujen suhteen konkurssiaallon aikana sekä miten johtaa ja huolehtia ihmisten jaksamisesta talouskriisin keskellä.

"Jo nyt näyttää siltä, että kriisissä on myös voittajia, sellaisia yrityksiä, joiden kysyntä on kasvanut", Jääskeläinen toteaa.

"Mielenkiintoisia asioita voi saada aikaan nopeastikin, jos vain laittaa tuulemaan."

Voittajat ovat yrityksiä, jotka tulevaisuudessa erottuvat selviytyjien joukosta menestyjinä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yritykset, jotka ovat pystyneet kehittämään olemassa olevien liiketoimintamallien rinnalle uusia digitaalisia palveluita. Häviäjiä taas ovat yritykset, joille tilanne on mahdoton tai joilla muutoskykyä ei ole.

"Shokki oli monelle yrittäjälle valtava. Käytännössä yhdessä yössä tulovirta ja liiketoiminnan edellytykset lakkasivat lähes kokonaan."

Uskallusta yhteiskunnalliseen keskusteluun

Paraikaa Suomessa keskustellaan koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja tulevista toimenpiteistä. Jääskeläisen mukaan koronan kaltainen kriisi on hyvin hankala johdettava yhteiskunnan tasolla.

"Ei ole olemassa kunnon käsitystä siitä, mikä epidemian ydin on. Siis siitä, miten virus leviää, keitä se sairastuttaa pahasti ja keitä tappaa. Tietynlainen tabu yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut se, kuinka suuria uhrauksia olemme valmiita tekemään ihmishenkien pelastamiseksi."

"Arvojärjestelmässämme ihmishenki on tavattoman korkealla. Mutta myös taloudellinen kriisi palaa lopulta inhimilliseen kärsimykseen. Jos talous heikkenee dramaattisesti, se saattaa esimerkiksi vaikuttaa terveydenhuollon kapasiteettiin tulevissa epidemioissa."

Jääskeläisen mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa kannattaisi kohdata kysymys siitä, mikä on ihmishengen hinta ja onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja edetä kriisissä.

"Ruotsin linjaa on yleisesti kauhisteltu Suomessa, mutta siellä tätä kysymystä on Suomea avoimemmin uskallettu pohtia", Jääskeläinen sanoo.

Moni haluaa auttaa

Kuluneiden viikkojen aikana Jääskeläinen on erityisesti ilahtunut siitä, kuinka paljon ratkaisukeskeinen lähestymistapa on innostanut ihmisiä. Moni vapaaehtoisesti mukana olevista ihmisistä on vastuullisissa tehtävissä Suomen elinkeinoelämässä.

"Silti heillä on aikaa ja intoa auttaa tässä projektissa. Tämä on osoittanut, että mielenkiintoisia asioita voi saada aikaan nopeastikin, jos vain laittaa tuulemaan."

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice, Advisor Boardin johtaja ja yksi talouskriisi.fi -verkoston perustajajäsenistä. Jääskeläinen on erityisen kiinnostunut muun muassa digitalisaation, median johtamisen ja kestävän liiketoiminnan uudistumisen teemoista. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana sekä Suomen Tietotoimiston toimitusjohtajana ja päätoimittajana.

Talouskriisi.fi -sivusto kokoaa yhteen yrittäjiä ja elinkeinoelämän vaikuttajia, etsii ratkaisuja koronakriisin aiheuttamiin liiketoiminnan ongelmiin ja yhdistää avuntarvitsijoita ja -antajia.

Lisätietoja:

Atte Jääskeläinen, Professor of Practice, LUT-yliopisto
p. 040 5454 782, atte.jaaskelainen(a)lut.fi

Lue myös: