Sijoittajat kaksinkertaistavat uusiutuvan energian investoinnit

Institutionaaliset sijoittavat ovat muutoksen toteuttajia siirryttäessä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdyn kansainvälisen sijoittajakyselyn mukaan listatut energiayritykset jäävät jälkeen, kun institutionaaliset sijoittajat tuovat alalle uutta pääomaa ja haastavat perinteistä liiketoimintaa.

Institutionaaliset sijoittajat, kuten vakuutusyhtiöt, eläkerahastot ja pankit, lisäävät – jotkut jopa pyrkivät kaksinkertaistamaan – lähivuosina investointiensa määrän uusiutuviin energialähteisiin. Tämä on seurausta kiristyvistä vaatimuksista pienentää sijoitusten hiilijalanjälkeä.

"Meneillään oleva muutos on peruuttamaton. Sen voima tulee näkymään kansainvälisesti lisääntyvissä investoinneissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoon sekä jatkossa myös energian varastointiin ja energiatehokkuuteen," arvioi selvityksen tehnyt tekniikan tohtori Petteri Laaksonen.

Laaksosen mukaan muutosvoima on suurissa sijoittajissa. Vakuutusyhtiöt, eläkevakuutusrahastot ja pankit ovat perinteisesti sijoittaneet listattuihin yrityksiin, jotka sitten omalta osaltaan investoivat energiaratkaisuihin. 2000-luvun alusta tässä marssijärjestyksessä on tapahtunut muutos. Sijoittajat joko panostavat rahastoihin, joilla varmistetaan rahan ohjautuminen uusiutuvan energian investointeihin, tai sijoittavat suoraan projekteihin.

Selvityksessä haastateltiin isoja kansainvälisiä sijoittajia, joilla on koko ajan kasvavia tarpeita sijoittaa vihreisiin ja kestäviin kohteisiin. He etsivät kohteita, joissa on alhainen riski ja kohtuullinen tuotto. Sijoittajien ongelma on se, että kannattavia projekteja ei löydy riittävästi tai niihin liittyy epävarmuutta.

Laaksonen näkee useita eri mahdollisuuksia muutoksen nopeuttamiseksi. Ensimmäisenä pitäisi hyödyntää sijoittajien nykyistä tahtotilaa. Investointien toteutumiseksi tulisi investointikohteista ja -ympäristöstä tehdä valtioiden toimin pitkän ajan yli vähäriskisiä. Tämä tarkoittaa vihreiden ja uusiutuvien hankkeiden vakaan ja avoimen investointiympäristön luomista.

"Energiainvestoinnit ovat pitoajaltaan pitkiä. Sijoittajille olisi välttämätöntä luoda riittävän pitkä näkymä tulevaisuuteen. Tämä vähentää investoinnin epävarmuutta ja siten investointien kustannukset jäävät pienimmiksi ja yhteiskunta hyötyy. Näin voimme vauhdittaa siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan".

Laaksonen lisäisi myös valtioiden ja EU:n rooleja  vauhdittaa alkuvaiheen teknologia- ja palveluyrityksiä, sekä rahoittaa teollisuuskokoisia teknologiapilotteja. Tällöin uusien investointien projektit olisi helpompi saada sijoituskelpoisiksi suursijoittajille. Tämä kasvattaisi myös EU:n kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Lisäksi Laaksonen ehdottaa hiilelle EU-tasolla veroa. Sitä keräämällä valtiot voisivat käyttää verotuloja uusiutuviin investointien tukemiseen.

Lopulta on kyse myös yksinkertaisesti siitä, että viimeiset tutkimustulokset ja teknologiakehityksen kypsyys osataan viestiä sijoittajille.

"Meillä Suomessa syntyy tutkimuksen kautta paljon tietoa tulevista teknologioista ja niiden sovelluksista. Meidän pitäisikin oppia tunnistamaan investointikelpoiset kohteet ja tuomaan ne sijoittajien tietoon," Laaksonen pohtii.

Selvitys tehtiin osana Neo-Carbon Energy -tutkimushanketta. Hanke on Tekesin rahoittama ja se toteutetaan LUT:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä.

Lisätietoja:

Petteri Laaksonen, 040 5088 498, petteri.laaksonen@tuulisaimaa.fi

Selvitys.